© Matti Mattila, CISA, CIA

Maa- ja metsätalousministriön vuoden 1984 taloudenhoito [414/51/85]

MMM oli 1980-luvulla tulojen ja menojen perusteella hallinnonalansa suurimpia tilivirastoja ylivoimaisesti suurimman Maatilahallinnon ja Maanmittaushallinnon jälkeen, joilla molemmilla oli piirihallinto. MMM:n hallinnonalan tulot [1,455 mrd mk] olivat 1,5 % ja menot [8,847 mrd mk] 9,3 % valtion vuodelle 1987 budjetoiduista tuloista ja menoista, kun niistä vähennetään valtionvelan osuus [--1--]. Hallinnonalalla oli vain yhdeksän tilivirastoa [--2--]. Tilivirastoihin kuului yhteensä noin 20 organisaatiota.

Tarkastus

HavainnotVTV:n kannanotot

Oli epäselvää, mitkä tunnusmerkit tuli täyttyä, jotta meno voidaan maksaa tililain [--3--] 9 §:n 3 momentin mukaisesti varainhoitovuoden määrärahasta. Epäselvyys koski
  • kulutusmenoja ja
  • menoja, jotka maksetaan valtion avustuksina.
  • Jos jo tilattaessa tiedetään, että suoritteet toimitetaan ja käytetään seuraavana varainhoitovuotena, suoritteiden menoja ei tule maksaa tilausvuoden määrärahasta.
  • Hirvivahinkoavustusmeno on kirjattava sen varainhoitovuoden menoiksi, jolloin viranomainen tekee avustuksen myöntöpäätöksen.
  • Tarkastuksen vaikutukset

    Toimistopäällikkömme Aarne Hynönen vei asian laajemmin arvioitavaksi tarkastusvirastossa. Havaittiin, että tunnusmerkistö menojen kohdentamisessa varainhoitovuodelle oli kirjava virastojen välillä. Hynönen teki aloitteen valtiovarainministeriölle, että se selvittäisi asiaa ja antaisi asiasta yleismääräykset. Aloite johti työryhmän perustamiseen, joka selvitti asiaa ja antoi määräykset.

    Omat kommentit

    Vanhakantaiset budjetointikäytännöt ohjasivat virastoja ja laitoksia käyttämään taloudellisesti epätarkoituksenmukaisella tavalla määrärahat loppuun, jotta tulevien vuosien määrärahoja ei leikattaisi. Ongelman juurisyyhyn vastaaminen kesti valtiovarainministeriöltä kauan [--4--]. Kulutusmenojen osalta asian juurisyy ratkaistiin siirryttäessä kaksivuotisiin toimintamenomäärärahoihin vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa. Muilta osin asia ratkaistiin lailla valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta (1056/2002), joka tuli voimaan 13.12.2002.

    Muutoksen rahamääräisiä valtiontaloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Kuitenkaan ei ole syytä olla uskomatta, etteivätkö vaikutukset olisi olleet positiivisia.

    -------
    [--1--] Koska valtion velka kohdistuu kaikkeen valtiontalouteen, hallinnonalojen välinen vertailtavuus paranee poistamalla valtionvelka budjetin loppusummasta. Valtion vuoden 1987 talousarvioesitys: budjetoidut tulot olivat: 109,524 mrd mk - 14,700 mrd mk [valtionvelan lisäys] = 94,824 mrd mk; budjetoidut menot: 109,524 mrd mk - 13,472 [valtionvelan lyhennykset ja korot]. Lähde: Digitoidut valtiopäiväasiakirjat 1907−2000, s. 44-100
    [
    --2--] Lähde: Valtiovarainministeriön päätös tilivirastoista (794/1988)
    [--3--] Laki valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista (136/1931)
    [--4--] Ratkaisu oli yksivuotisen toimintamenomäärärahan muuttaminen kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Siirtomäärärahaa saa käyttää varainhoitovuonna ja sitä seuraavina varainhoitovuosina sen mukaan kuin valtion tulo- ja menoarviossa (myöhemmin: talousarvio) päätetään; ks. talousarviolaki (423/1988). Ratkaisu kytkeytyi virastojen ohjausjärjestelmien kehittämiseen (tulosohjaus). Asiasta lisää: HE 139 1989 vp, s. 444

    Edellinen valikko
    Edellinen sivu
    Seuraava sivu

    Asiakirjat
    VTV:n päätös
    28.8.1986

    -------

    VTV: taloudenhoidon tarkastuksen ohjeet