© Matti Mattila, CISA, CIA

Valtion tuella tapahtunut maatilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvien kiinteistökauppojen lainoitus [VTV 391/51/87]

Maatalouden rakenteen kehittäminen valtion varoista myönnettävillä lainoilla

Suomessa on pitkään pyritty edistämään maatilatalouden toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on ollut kilpailukykyisempi maatilatalous, joka antaa toimeentulon harjoittajilleen samalla kun elintarvikkeiden kuluttajahinnat pysyvät kohtuullisina. Tähän on pyritty mm. maatilojen pirstomisen ehkäisemisellä ja tilakoon kasvattamisella halpakorkoisilla sisarosuuslainoilla ja niihin verrattavilla maanostolainoilla [--1--].

Tarkastus

Tarkastuksessa selvitettiin valtion halpakorkoisen lainoituksen vaikutusta maa- ja metsätalousmaan hintaan. Tarkastus oli tilastollinen [--2--]. Aineistona oli tiedot 2.350 satunnaisesti valittua sukupolvenvaihdoskauppaa [--3--] vuosilta 1982, 1984 ja 1986. Tiedot olivat neljältä eri tukivyöhykkeeltä. Niitä koskivat erilaiset lainaehdot. Tarkastushavainnoista pyydettiin selitys maa- ja metsätalousministeriöltä, Maatilahallitukselta ja Maanmittaushallitukselta sekä lausunnot Maatalouden taloudelliselta tutkimuslaitokselta ja [etujärjestö] Maataloustuottajain Keskusliitto r.y:ltä.

HavainnotVTV:n kannanotot
  • Sukupolvenvaihdokissa kauppahintojen reaalinen nousuvauhti ja sukupolvenvaihdostilojen velkaantuminen oli huomattava [--4--].
  • Ei ollut selvää, että lainojen myöntö olisi ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja maatilalain tavoitteiden mukaista [--5--].
  • Aineistossa havaittiin poikkeamia - kuten kaupan lainoitus yli 100 % ja sallittua matalammat korot.
  • Lainaehtojen kauppahintaa nostavasta vaikutuksesta eri alueilla ei ole tehtävissä kiistattomia johtopäätöksiä [--6--].
  • Maatalouden liiallisen velkaantumisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää ratkaisuja mm. valmisteltaessa maatilalain uudistamista.
  • Toimenpiteiden taloudellista tarkoituksenmukaisuutta on painotettava sekä yksittäisissä tapauksissa että laajemmin.
  • Maatilahallituksen tulee selvittää ja raporotoida VTV:lle lainoitusaineistossa havaitut poikkemat.
  • Päätöksenteon tietoperustaa tulee parantaa (mm. arvot lainoituskohteen omaisuuserille) ja lisätä lainatilastojen julkisuutta.
  • Tarkastuksen vaikutukset

    Tarkastuksen vaikutuksia on vaikea arvioida. Joka tapauksessa ajanjaksolla 1990-2020 maatilojen määrä vähentyi merkittävästi ja tilakoko kasvoi [--7--]. Tämä olisi ollut tuskin mahdollista ratkaisematta tarkastuksessa havaittua ristiriitaa maatilalain (188/1977) ja sen toimeenpanoasetuksen (385/1977) välillä. Lain tavoitteena oli kilpailukykyisempi maatalous mm. tilakokoa kasvattamalla. Asetuksen mukaan tuki tuli kuitenkin kohdistaa henkilöille, joiden mahdollisuudet selviytyä sukupolvenvaihdoskaupasta ovat muutoin rajoitetut.

    Omat kommentit

    Tarkastus jakoi mielipiteitä. Jotkut katsoivat, että VTV:n tehtäväalueella ei tulisi tehdä tällaisia tarkastuksia, mutta toisaalta esimerkiksi Maatilahallituksen pääjohtaja Kalevi Hemilä oli kiinnostunut tarkastuksesta.

    Aihealue ei ollut tuttu, aineiston saanti ja analysointikuntoon saattaminen (mm. tekniset virheet ja vertailtavuutta parantavat korjaustekijät) vaativat paneutumista, ajattelua ja työtä, samoin tietojen ja analyysitulosten ristiriidattomuuden varmistaminen muista lähteistä. Analyysin edellyttämät ajot tehtiin Kmies-tietokantaohjelmalla. Toimistopäällikkö Esa Pirilän tuki tarkastuksessa oli tärkeää. Pirilä oli perusteellinen työssään ja erinomainen mm. analyyttisyydessä ja asioiden ilmaisutaidossa.

    -------
    [--1--] Asiaa kuvataan tarkastuskertomuksen kohdassa "1.1 Yleistä" s. 2-5
    [--2--] Tarkastuksessa verrattiin sukupolvenvaihdoskauppojen kauppahintoja kahden ryhmän välillä. Ryhmät muodostettiin ylä- ja alakvartiileina kaupoista, joissa halpakorkoisen lainoituksen osuus oli (1) korkein ja (2) matalin. Kauppahintojen vertailukelpoisuutta pyrittiin parantamaan ottamalla huomioon kaupan kohteen peltomäärä, kokonaispinta-ala ja maantieteellinen sijainti.
    [--3--] Tarkastus tehtiin tietokoneavusteisesti. Aineistossa havaittiin myös kauppoja, joita oli lainoitettu yli 100-prosenttisesti ja kauppoja, joihin myönnetyistä lainoista on peritty säädettyä alhaisempaa korkoa. Maatilahallitusta pyydettiin selvittämään, mistä tapauksissa oli kysymys.
    [--4--] Sukupolvenvaihdostilat olivat velkaantuneet voimakkaasti. Halpakorkoisen lainoituksen osuudet kauppahinnasta pysyivät tarkasteluvuosina suunnilleen ennallaan (keskimäärin 42 %), mutta sukupolvenvaihdoskauppojen kauppahinnat nousivat vuosina 1982-1986 reaalisesti keskimäärin 10,8 % vuodessa. Maanmittaushallituksen tilastojen mukaan koko maassa oli vastaava peltomaan hinnan nousu 11,7 % ja metsämaan hinnan nousu 4,3 %. Vertailua vaikeutti, että Maanmittaushallitus ja Maatilahallitus tilastoivat pelto- ja metsämaan hinnat alujaotuksella, jotka poikkeavat toisistaan.
    [--5--] Halpakorkoista lainaa oli myönnetty suhteellisesti eniten [kauppahinnasta] tilanpidon jatkajille, joiden ostama tila oli suhteellisen vähäarvoinen. He olivat maatila-asetuksen mukaan etusijalla lainoja myönnettäessä. Halpakorkoisen lainoituksen osuudet kauppahinnoista ja halpakorkoisten lainojen takaisinmaksuajat olivat selvästi alempia kuin mitä ne olisivat voineet olla lain mukaan.
    [--6--] Sukupolvenvaihdoskauppojen [korjatut keskimääräiset] kauppahinnat suhteellisesti korkeimmasta suhteellisesti matalimpaan olivat tukivyöhykeillä I (Pohjois-Suomen ja saaristokuntia), III (Keski-Suomen, Kymen ja Mikkelin läänin kuntia), II (Oulun, Keski-Suomen ja Kuopion läänin kuntia) ja IV (lähinnä Etelä-Suomen kuntia).
    [--7--] Vielä 1990-luvulla Suomi oli edelleen yksi Euroopan pienviljelyvaltaisimmista maista (Suomen vaurastumisen tie). Ajanjaksolla 1990-2020 tilamäärä väheni noin 128 000 tilasta noin 45.000 tilaan. Samalla tilakoko kasvoi. Kehitys oli maa- ja metsätalousministeriön asettaman Maatalous 2000 -komitean mietinnön (1987) mukaista. Maatilalaki kumottiin maaseutuelinkeinolailla (1295/1990). Viimeksi mainutun perustelujen (1990 vp. - HE 66/1990) mukaan maataloudessa tavoitteeksi tuli tuotannontekijöiden käytön tehostaminen pyrkimällä suurempaan yrityskokoon, mikä johtaisi tavoitteeseen ja parempaan tuottavuuteen. Näin tapahtui. On esitetty arvio, että muutokset pelastivat Suomen maatalouden katastorilta. Maatilojen taloudellista tulosta ja asemaa voi tutkia esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen sivulta.

    Edellinen valikko
    Edellinen sivu
    Seuraava sivu

    Asiakirjat

    Tarkastusmuistio
    (Kertomuksen nimellä)
    20.10.1987

    VTV:n kannanotot
    25.2.1988