© Matti Mattila, CISA, CIA

Maitotaloustuotteiden vientituki [VTV 251/54/89]

Suomessa maataloustuotteiden vientitukijärjestelmä perustui maataloustulolakiin (629/1982 [--1--]). Viennillä pyrittiin turvaamaan maataloustuotteiden tavoitehinnat poistamalla kotimaisen kulutuksen ylittävä osa maataloustuotteista kotimaan markkinoilta. Maidontuotantoa ohjasivat useat järjestelmät: mm. maataloustulojärjestelmä sekä tuotannon ohjaamis- ja tasapainottamis- ja rajoittamisjärjestelmät [--2--].

Tarkastus

Tarkastuksessa selvitettiin maitotaloustuotteiden vientituen määräytymistä kokonaisuudessaan. Tarkastus kohdistui
  • vientitakuuhintojen muodostumiseen; vientitakuuhinta on tuotteen kotimaan hintaan verrattava hinta,
  • viennissä saatuihin hintoihin ja
  • viennin vientieräkohtaisiin erilliskustannuksiin.

    Tein tarkastuksen yhdessä Arto Mäkelän kanssa sopitun työnjaon mukaan. Tarkastin järjestelmäkokonaisuutta ja ns. vientitakuuhintojen muodostumista, kun Mäkelä keskittyi maitotaloustuotteiden vientiin.

    Alla olevassa teen selkoa vain omasta osuudestani, jonka esitys tarkastusmuistiossa ja tarkastuskertomuksessa ilmeneen mustalla tekstillä (Mäkelän osuuden ollessa harmaalla tekstillä).

    Tarkastuksesta pyydettiin selitys tai lausunto yhteensä kuuden sidosryhmän edustajalta [--3--].

  • HavainnotVTV:n kannanotot

  • Valtion tulo- ja menoarviosta suoraan ja epäsuorasti maksettava tuki maitotaloustuotteiden ylituotannon markkinoimiseksi oli noin 5,9 miljardia markkaa (mk) vuonna 1986. Tuen määrään vaikuttavat maidon tuotanto ja sen jatkokäsittely sekä tuotanto- ja markkinointiprosessit ja niiden ulkoiset ja sisäiset olosuhteet [--4--]. Vientituen tarve vähenee, jos varastoja kasvatetaan ja perinteisistä maitotaloustuotteista jatkojalostetaan paremmin kaupaksi käyviä tuotteita [--5--].
  • Maitotaloustuotteiden kulutuskysyntään vaikuttaa arvosuhde maitorasvan ja maidon rasvattoman osan välillä. Arvosuhdetta on pidetty muuttumattomana niin, että se ei ole vastannut kysyntää, joka on näistä eri raaka-aineosista valmistetuilla tuotteilla [--6--].
  • Voin vientitakuuhinnasta noin 72 % muodostui raaka-ainekustannuksista. Kustannuksiin vaikuttaa keskeisesti maidon rasvaisen ja rasvattoman osan arvosuhde. Se vaikuttaa maitorasvan ylijäämien markkinointimenojen kuluttajille [kotimaassa] sekä maataloustuottajille ja valtiolle sen mukaan, missä määrin rasvapitoisten ja muiden maitotaloustuotteiden myynti painottuu kotimaahan ja ulkomaille (vientiin).
  • Vientitakuuhintaa määritettäessä oli tehty virheitä
    - korkokustannuksissa (varaukset),
    - maidon hankintakustannusten kohdistamisessa (poikettu hintavalvontasetuksesta (235/1974; HVA) [--7--] sekä
    - hyväksymällä vientitakuuhintaan alkutuotannon kuluja (mm. karjantarkkailusta, tuottajille tilatuista lehdistä) ja veroja (ristiriita HVA:n kanssa) [--8--].
  • Raaka-aine- ja hankintakustannusten kautta maidon rasvaisen ja rasvattoman osan arvosuhde vaikuttaa keskeisesti voin vientitakuuhintoihin. Koska vähärasvaisista tuotteista suhteellisesti suurempi osa myydään tällä hetkellä kotimaassa kuin runsaasti rasvaa sisältävistä tuotteista, arvosuhteessa on kysymys myös maitorasvan ylijäämän markkinointimenojen jakamisesta yhtäältä kuluttajille ja toisaalta maataloustuottajille ja valtiolle.
  • Valtion tuki maatalousneuvonnan edistämistä varten tulee ohjata tulo- ja menoarviossa avustuksina maatalousneuvonnan organisaatioille. Maidonjalostajien tukea tuottajille vastaaviin tarkoituksiin - kuten karjantarkkailu ja lehtien tilaaminen tuottajille - ei tule sisällyttää vientitakuuhintoihin.
  • Koska varaukset ovat purkamiseensa saakka yritykselle tosiasiallisesti korotonta rahoitusta, varauksilla ja varauksiin sisältyvällä verovelalla ei kuulu olla vaikutusta vientitakuuhintojen muodostumiseen.
  • Koska välittömät verot eivät ole kuuluneet maitotaloustuotteiden vientitakuuhintojen laskentaperusteiden mukaiseen omakustannusarvoon, niiden sisällyttäminen kustannuksina voin vientitakuuhintoihin on vastoin perusteita, joita on tullut noudattaa.
  • Maataloustaloustuotteiden vientitakuuhintojen muodostumista ja niiden perustana olevien kustannusten kehitystä tulee seurata tarkasti. Samalla tulee kiinnittää huomiota uuden maataloustuloasetuksen vaatimukseen, että vientitakuuhinnan on perustuttava hyvää liikkeenhoidollista tasoa edustaviin valmistajan todellisiin tuotanto- ja hankintakustannuksiin.
  • Tarkastuksen vaikutukset

    Tarkastuksen valtiontaloudelliset vaikutukset olivat erittäin suuret, kun meijerit muuttivat maidon rasvaisen ja rasvattoman osan arvosuhdetta. Vaikutusta voimisti 1.1.1991 voimaan tullut laki maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta [--9--]. Valtion osuus maitotaloustuotteiden markkinoinnista pieneni. Arvosuhteen muutoksella ja säädetyllä lailla oli lisäksi vaikutus maidontuotantoon ja kotieläinjalostukseen, kun maitorasvan tuottamisesta tuli vähemmän kannattavaa.

    Voin hinta aleni ja juustojenhinta nousi. Hintamuutosta tosin paheksuttiin jossakin määrin mediassa kansanterveydellisistä syistä, mutta vain jonkin aikaa.

    Omat kommentit

    Tarkastuksessa saatoin käyttää hyväksi aiemmissa tarkastuksissa kertynyttä maatilatalouden tuntemusta ja laajentamaan sitä. Tarkastuksessa oli hyötyä laskentatoimen hyvästä osaamisesta. Ehkä kaikkein eniten hyötyä oli kuitenkin siitä, että kyseenalaistin asiat, joita en ymmärtänyt: tässä tapauksessa, miksi maidon rasvaisella ja rasvattomalla osalla on tietty arvosuhde, jota pidettiin annettuna? [--10--].

    Käytin tarkastukseen 136,0 päivää.

    -------
    [--1--] Esitys maataloustulolaiksi löytyy eduskunnan Digitoiduista valtiopäiväasiakirjat 1907−2000
    [--2--] Tarkastusmuistion kohdassa 1 kuvataan järjestelmiä ja niiden yhteyksiä ja kohdassa 4 valtion tulo- ja menoarviossa vientitukeen ja siihen verrattavaan tukeen käytettäviä määrärahoja.
    [--3--] Kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, Elinkeinohallitus, Lisenssivirasto ja Meijerien Keskusosuusliike Valion (Valio)
    [--4--] Perinteisiä maitotaloustuotteista ovat esim. maitojauheet, joista voidaan jatkojalostaa esim. äidinmaidon korvikkeita ja rehuja.
    [--5--] Valtion vuoden 1988 tulo ja menoarviossa maitotaloustuotteiden
    - vientituki (momentti 30.32.40) oli 1500 mmk (vientituki yhteensä 2805 mmk)
    - hinnanalennuskorvaukset (momentti 30.31.40) olivat 278 mmk (hinnanalennuskorvakset yhteennsä 309 mmk)
    - hinnanerokorvaukset olivat noin 120 mmk (hinnaerokorvaukset yhteensä noin 850 mmk)
    - liikevaihtoverotuki oli noin 3980 mmk (maitoraaka-aineesta sallittiin hankintamenon ylittävä ostovähennys).
    [--5--] Maidontuotannon ulkoisia olosuhteita ovat mm. tilojen sijainti ja ilmasto-olot. Maitotaloustuotteiden tuotannon ja sitä seuraavien tuotantoprosessien sekä kaupan ulkoisia olosuhteita ovat mm. maitotaloustuotteiden ja niiden jalosteiden kysyntä ja tarjonta maailmanmarkkinoilla, maailmankaupan rajoitukset sekä elintarvikehuollon näkökohdat. Maidon, maitotaloustuotteiden, maitotaloustuotteita jalostavan tuotannon sekä kaupan sisäisiä olosuhteita, joihin ne voivat itse vaikuttaa ovat mm. tuotannon tehokkuus ja taloudellisuus, toiminnan kannattavuustavoitteet (voittoprosentti), tuotekehittely, jakelu ja mainonta.
    [--6--] Maitorasvan vientiä on tuettu tasausmaksulla, jota on peritty maidon rasvattomasta osasta pääosin valmisteltuista tuotteista (kuten rasvattomasta maidosta ja juustosta).
    [--7--] Maidon hankintakustannuksia olivat mm. nettokustannukset siirtomaidon ja tuottajamaidon analysoinnista laboratoriossa, säiliökeräilystä, maitoraaka-aineen siirtokuljetuksesta sekä alkutuotannon neuvonnasta ja hankinnasta.
    [--8--] Verot oli sisällytetty hyväksyttäviin menoihin Maatalouden markkinointineuvoston kannanoton perusteella. Sillä ei ollut kuitenkaan ollut päätösvaltaa vientitakuuhinnoittelussa.
    [--9--] Lain (1062/90) 5 §:n mukaan maidon vientikustannusmaksua olisi suoritettava 0,8 penniä maidontuottajalta vastaanotetun maidon rasvapitoisuusprosentin kymmenesosalta maidon 3,7 prosentin rasvapitoisuuden ylittävältä osalta. Maksua olisi suoritettava myös tuottajalta vastaanotetusta kermasta. Lain perustelujen mukaan vientikustannusmaksu maitolitraa kohden vaihtelisi kuitenkin tuottajittain maidon rasvapitoisuuden mukaan ... tavoitteena pyrkiä vaikuttamaan muun muassa maidontuottajan kotieläinjalostus- ja ruokintapäätöksiin siten, että maidon rasvapitoisuus saataisiin nykyistä paremmin vastaamaan maitovalmisteiden kulutusrakennetta.
    [--10--] Kyseenalaistaminen alkoi jo, kun tarkastin maa- ja metsätalousministriön vuoden 1984 taloudenhoitoa [414/51/85].

    Edellinen valikko
    Edellinen sivu
    Seuraava sivu

    Asiakirjat

    Tarkastuskertomus
    23.5.1990
    Tarkastusmuistio
    18.9.1989

    -------

    VTV: taloudenhoidon tarkastuksen ohjeet