Työajan käyttö maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkastuksen yksikössä

Tilivelvollisuus edellyttää, että kukin pystyy tekemään selkoa, mihin työaikaa on käyttänyt ja mitä on saanut aikaan työssään. Työajan seuranta alkoi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sisäisen tarkastuksen yksikössä (SITA), kun se perustettiin [1.1.1995]. MMM:ssä ei tuolloin ollut työajan seurantajärjestelmää. SITA loi sen itse. Asiasta kerrotaan enemmän toisella sivulla.

SITA:n työajan seurannan pääryhmät olivat seuraavat [--1--]:
– Sisäinen tarkastus (ST): Ministeriön tiliorganisaatiossa tapahtuvan sisäisen toiminnan ja taloudenhoidon tarkastus
– Sisäinen asiantuntijatoiminta (SA): Asiantuntijapalvelut, joiden tosiasiallinen vastaanottaja on ministeriön tiliorganisaation sisällä
– Ulkoinen tarkastus (UT): Ministeriön tiliorganisaation ulkopuolella olevien organisaatioyksiköiden tarkastus
– Ulkoinen asiantuntijatoiminta (UA): Asiantuntijapalvelut, joiden tosiasiallinen vastaanottaja on ministeriön tiliorganisaation ulkopuolella
– Tukitoiminta (XT): Tarkastus- ja asiantuntijatoiminnan edellytysten kehittäminen ja ylläpitäminen
– Poissalot (XP): Vuosilomat, muuntovapaat, virkavapaudet, sairaspoissaolot ja muut poissaolot

Ajankäyttö sisäistä tarkastusta käynnistettäessä

SITA:n ensimmäinen tarkastussuunnitelma perustui parempaan käsitykseen MMM:n toiminnan hallinnan ja sisäisen valvonnan tilanteesta kuin mikä se oli. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin (EU), MMM ei ollut järjestänyt kaikkia EU-lainsäädännön edellyttämiä hallinto-, valvonta- ja tarkastustehtäviä asianmukaisesti - kuten on kerrottu toisella sivulla (Kohta "Suunnitelman toteutuminen ja työn tulokset"). Niinpä tarkastamisen sijasta SITA:n työaika meni sisäisiin ja ulkoisiin asiantuntijatehtäviin, mikä näkyy kuvion 2 luvuissa [--2--].

Lisäksi SITA:n oli rakennettava edellytyksiä omalle toiminnalleen, hoidettava sille kuuluvat talous- ja hallintoasiat ja mm. laadittava sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä vaaditut asiakirjat.

Ajankäyttö sisäisen tarkastuksen yksikön toiminnan käynnistymisen jälkeen

Toiminnan käynnistymisen jälkeen [--3--] SITA pystyi aloittamaan varsinaiset tarkastukset. Taulukko 3 kertoo, miten tarkastajien työpanos SITA:ssa kehittyi suhteessa työpanokseeni SITA:n päällikkönä.

Kolmena vuosineljänneksenä tein tarkastustyötä suhteellisesti enemmän kuin tarkastajat. SITA:aan tuli noina vuosineljänneksinä useampi kuin yksi uusi tarkastaja: 96Q1: 2, 96Q3: 2 ja 97Q2: 3. Uudet työntekijät tarvitsivat aikaa perehtyäkseen tehtäviinsä ja MMM:n toimintatapoihin. Vuoden 1999 ensimmäisellä vuosipuoliskolla SITA:n kokonaisvahvuus oli 8½ työntekijää [--4--].

SITA:aan muodostui vain hetkellisesti sellainen osaamiskeskittymä, jonka olin asettanut tavoitteeksi. Päteviä tarkastajia siirtyi muualle huomattavasti paremmin palkattuihin tehtäviin. SITA oli kierteessä, jossa se koulutti sisäisiä tarkastajia muille organisaatioille.

Omat kommentit

Sisäiseksi tarkastajaksi perehdyttäminen ja kouluttaminen kestää kauan ja vie resursseja - ja tulokset uhrauksista tulevat viiveellä. Tämä näkyy taulukon 2 prosenttiosuuksista. Pätevän tarkastajan lähteminen heikentää tarkastustyön tuloksellisuutta. Asiaa voi paikata lyhytaikaisesti ja tilapäisesti - kuten EMOTR-T-menoja koskevassa täydentävässä tarkastuksessa 1997.

Kun SITA:n henkilömäärä kasvoi, kasvoi niiden työntekijöiden merkitys, jotka suoriutuivat jatkuvasti hyvin ja kehittyvät. Olisi ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista maksaa heille aikanaan enemmän [tuomansa lisäarvon mukaan]. Yritin sitä, mutta en onnistunut. MMM:n muut osastot ja yksiköt olivat tarkkoja siitä, että SITA:n työntekijöille ei maksettaisi enempää kuin muillekaan. Tämä aiheutti erittäin suuria ongelmia pätevän henkilöstön SITA:aan saamisessa ja SITA:ssa pitämisessä.

Valtiolla hyvälle asiantuntijalle ei makseta, mutta ei ole mikään ongelma maksaa huonolle esimiehelle. Ei ole myöskään mikään ongelma ostaa kalliimpaan hintaan yksityiseltä sektorilta palveluja, joita tuottavat aiemmin julkisella sektorilla olleet hyvin pärjänneet työntekijät. Siksi on vaikea puhua julkisesta sektorista hyvänä työnantajana ja paikkana, jossa tehdään merkityksellisempää työtä kuin muualla.

------

[--1--] Termi "tiliorganisaatio" kattaa seuraavia toimijoita:
tilivirasto
EMOTR-T-maksajayksikkö
– EMOTR-T-maksajayksikköä vastaavat muut tarkoitetut toimielimet, joiden toiminnasta MMM vastaa (mm. rakennerahastoasioissa).
[--2--] Taulukoiden 2 ja 3 luvut eivät sisällä ylityötunteja, joita oli paljon. Esimerkiksi vuonna 1997 SITA:n työntekijöillä (6 henkilö ä) oli marraskuussa noin 323 ylityö tuntia, joista leikkautui pois 210 tuntia. Taulukoiden 2 ja 3 prosenttiosuudet on laskettu työssäolopäivistä. Näitä taulukoita klikkaamalla saa esille taulukot, jossa prosenttiosuudet on laskettu myös poissaolot huomioon ottaen. Sama koskee alempaa taulukkoa.
[--3--] Käynnistymisvaiheena voidaan pitää projektia "maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkastuksen jatkosuunnittelu" - (1995), jota seurasivat "Valvonnan ja tarkastuksen jatkokehittäminen" (1995) ja "Valvonnan ja tarkastuksen jatkokehittäminen" (1996).
[--4--] Tarkastuspäällikkö, seitsemän sisäistä tarkastajaa ja puolet toimistosihteerin työpanoksesta.

Paluu etusivulle
Edellinen valikko

Asiakirjat

-------