Kunnallisen etuoikeusjärjestyksen käytöstä aravalainojen myöntämiskriteerinä [VTV 1/94/87]

AH:sta annetun lain (251/1966) ja sen perustelujen [--1--] mukaan AH:n tuli järjestää asuntotuotannon suunnittelu niin, että asumistason sosiaaliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin taloudellisin resurssein nopeasti. Tätä varten AH:n tuli laatia mm. valtakunnallinen asuntotuotanto-ohjelma. Siihen sisältyy
– arvio asuntojen tarpeesta maan eri osissa,
– kehityssuunta tekijöissä, jotka vaikuttavat asuntojen tarpeeseen,
– toimenpiteet, joilla vastataan asunnontarpeeseen sen eri muodoissa ja
– tehtävienjako valtiovallan/kuntien, rahalaitosten, rakennuttajien ja rakentajien kesken.

Tarkastus kattoi vuodet 1978-1984. Tarkastuksessa hyödynnettiin myös havaintoja, joita tein antaessani virka-apua Keskusrikospoliisille talousrikostutkinnassa.

HavainnotKannanotot
AH oli myöntänyt lainaa [arava]vuokra-asuntojen uustuotantoa varten kuntiin, joissa valmistuneisiin asuntoihin ei ollut vuokralaisia. Samaan aikaan muissa kunnissa oli vuokra-asuntopulaa. Syyt asiantilaan:
– AH ei tarkastellut vuokra-asuntotuotantotarvetta koko maan tasolla, vaan päätti lainoista jokaisen kunnan osalta erikseen.
– AH pitäytyi lainoituspäätöksissä kunnan aravalainajakoa varten antamaan lausuntoon varmistamatta sen luotettavuutta [--2--].
– joihinkin lainoituspäätöksiin vaikuttivat työllisyyspoliittiset perusteet.
AH:n menettelyt eivät allokoineet vuokra-asuntojen uustuotannon lainoja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Lainoitusta olisi tullut suunnata ensisijaisesti kuntiin, joissa vuokra-asuntotilanne oli vaikea tai kehittymässä vaikeaksi.
– Olisi tullut välttää lainojen allokointia kuntiin, joissa vuokra-asuntotilanne oli jo maan keskimääräistä tasoa selvästi parempi ja oli selvästi tunnistettava riski vuokra-asuntojen tyhjilleen jäämisestä.

Tarkastuksen vaikutukset

Ympäristöministeriön työryhmäraportti (2011) [--3--] antoi vahvistusta tarkastustuloksille. Raportin taulukosta [8] voidaan laskea, että ajanjaksolla 1982-1986 aravalainoista oli myönnetty enemmän kuin koskaan [1949-2010] kuntiin, joissa väestömäärä väheni nopeasti tai erittäin nopeasti (7,7 %).

Tarkastus antoi AH:lle aihetta kiinnittää huomiota riskiin, että aravavuokrataloja rakennetaan väärille paikkakunnille. Muutama vuosi tarkastuksen jälkeen valtion asuntopolitiikka muuttui [--4--], perustettiin Asuntorahasto ARA (1144/1989) ja AH lakkautettiin [--5--].

Vuosina 2009-2021 valtio on tukenut tyhjilleen jääneiden aravavuokratalojen purkamista yhteensä 41,9 miljoonaa eurolla [--6--].

Omat kommentit

Ehdotin itse tarkastusaihetta - ja ehdotus hyväksyttiin. Ehdotus syntyi, kun avustin VTV:n virka-aputoimistossa (toimisto X) Keskusrikospoliisin talousrikosyksikköä asuntorakentamisessa epäiltyjen väärinkäytösten johdosta [--7--].

------

[--1--] Hallituksen esitys n:o 159 (1965 vp) laiksi asuntohallituksesta
[--2--] Joidenkin kuntien aravalainajakoa varten antamat lausunnot poikkesivat selvästi siitä, mikä oli vuokra-asuntojen tarve kunnassa olevan kysynnän perusteella.
[--3--] Lähde: Ympäristöministeriön raportteja 12/2011: Asuntokannan kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella, s. 25
[--4--] AH:n pääjohtaja kuitenkin arvosteli asuntopolitiikan muutosta: Helsingin Sanomat 19.5.1992 "Asuntohallituksen pääjohtaja Olavi Syrjänen: Aravarahojen jakamisessa ideologia syrjäytti asiantuntemuksen".
[--5--] AH lakkautettiin 1.12.1993.
[--6--] Lähde: Viitekohdassa 3 tarkoitettu työryhmäraportti, s. 39. Purkuavustuksesta säädetiin valtioneuvoston asetuksella aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta (79/2006). AH:n seuraajalle, Asuntorahastolle (ARA), siirrettiin valtion talousarvion momentilta "Siirto valtion asuntorahastoon" (35.30.60, sittemmin 35.30.20) purkuavustuksia varten vuosina 2007-2019 yhteensä 25,9 miljoonaa euroa ja vuosina 2020-2021 yhteensä 16 miljoonaa euroa.
[--7--] Työskentelyssä virka-aputoimistossa (1/1986-9/1986) oppi, että järjestelmissä on heikkouksia ja niitä voidaan käyttää hyväksi (Fraud triangle). Asian tiedostaminen kuuluu tarkastajan ammatilliseen skeptisyyteen (ks. ISSAI 100, s. 20).

Edellinen valikko
Seuraava sivu

Asiakirjat

Tarkastuskertomus
28.5.1987

Tarkastusmuistio
26.1.1987

***

Asuntohallituksen vastine

Ympäristöministeriön lausunto

-------