– Sukupolvenvaihdoksissa kauppahintojen reaalinen nousuvauhti ja sukupolvenvaihdostilojen velkaantuminen on huomattava [--4--].
– Ei ollut selvää, että lainojen myöntö olisi ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja maatilalain tavoitteiden mukaista [--5--].
– Aineistossa havaittiin poikkeamia - kuten kaupan lainoitus yli 100 % ja sallittua matalammat korot.
– Lainaehtojen kauppahintaa nostavasta vaikutuksesta eri alueilla ei ole tehtävissä kiistattomia johtopäätöksiä [--6--].
|
– Maatalouden liiallisen velkaantumisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää ratkaisuja mm. valmisteltaessa maatilalain uudistamista.
– Toimenpiteiden taloudellista tarkoituksenmukaisuutta on painotettava sekä yksittäisissä tapauksissa että laajemmin.
– MTH:n tulee selvittää ja raportotoida VTV:lle lainoitusaineistossa havaitut poikkeamat.
– Päätöksenteon tietoperustaa tulee parantaa (mm. arvot lainoituskohteen omaisuuserille) ja lisätä lainatilastojen julkisuutta.
|
Tarkastuksen vaikutukset
Tarkastuksen vaikutuksia on vaikea arvioida.
Joka tapauksessa ajanjaksolla 1990-2020 maatilojen määrä vähentyi merkittävästi ja tilakoko kasvoi [--7--].
Tämä olisi ollut tuskin mahdollista ratkaisematta tarkastuksessa havaittua ristiriitaa
maatilalain (188/1977) ja sen toimeenpanoasetuksen (385/1977) välillä.
Lain tavoitteena oli kilpailukykyisempi maatalous mm. tilakokoa kasvattamalla.
Asetuksen mukaan tuki tuli kuitenkin kohdistaa henkilöille, joiden mahdollisuudet selviytyä sukupolvenvaihdoskaupasta ovat muutoin rajoitetut.
Omat kommentit
Tarkastus jakoi mielipiteitä.
Jotkut katsoivat, että VTV:n tehtäväalueella ei tulisi tehdä tällaisia tarkastuksia,
mutta toisaalta esimerkiksi MTH:n pääjohtaja Kalevi Hemilä oli kiinnostunut tarkastuksesta.
Aihealue ei ollut tuttu, aineiston saanti ja analysointikuntoon saattaminen (mm. tekniset virheet ja vertailtavuutta parantavat korjaustekijät)
vaativat paneutumista, ajattelua ja työtä, samoin tietojen ja analyysitulosten ristiriidattomuuden varmistaminen muista lähteistä.
Analyysin edellyttämät ajot tehtiin Kmies-tietokantaohjelmalla.
Toimistopäällikkö Esa Pirilän tuki tarkastuksessa oli tärkeää.
Pirilä oli perusteellinen työssään ja erinomainen mm. analyyttisyydessä ja asioiden ilmaisutaidossa.
------
[--1--]
Asiaa kuvataan tarkastuskertomuksen kohdassa "1.1 Yleistä" s. 2-5
[--2--]
Tarkastuksessa verrattiin sukupolvenvaihdoskauppojen kauppahintoja kahden ryhmän välillä.
Ryhmät muodostettiin ylä- ja alakvartiileina kaupoista, joissa halpakorkoisen lainoituksen osuus oli (1) korkein ja (2) matalin.
Kauppahintojen vertailukelpoisuutta pyrittiin parantamaan ottamalla huomioon kaupan kohteen peltomäärä, kokonaispinta-ala ja maantieteellinen sijainti.
[--3--]
Tarkastus tehtiin tietokoneavusteisesti.
Aineistossa havaittiin myös kauppoja, joita oli lainoitettu yli 100-prosenttisesti
ja kauppoja, joihin myönnetyistä lainoista on peritty säädettyä alhaisempaa korkoa.
MTH:ta pyydettiin selvittämään, mistä tapauksissa oli kysymys.
[--4--]
Sukupolvenvaihdostilat olivat velkaantuneet voimakkaasti.
Halpakorkoisen lainoituksen osuudet kauppahinnasta pysyivät tarkasteluvuosina suunnilleen ennallaan (keskimäärin 42 %),
mutta sukupolvenvaihdoskauppojen kauppahinnat nousivat vuosina 1982-1986 reaalisesti keskimäärin 10,8 % vuodessa.
MMH:n tilastojen mukaan koko maassa oli vastaava peltomaan hinnan nousu 11,7 % ja metsämaan hinnan nousu 4,3 %.
Vertailua vaikeutti, että MMMH ja MTH tilastoivat pelto- ja metsämaan hinnat aluejaotuksella, jotka poikkeavat toisistaan.
[--5--]
Halpakorkoista lainaa oli myönnetty suhteellisesti eniten [kauppahinnasta] tilanpidon jatkajille, joiden ostama tila oli suhteellisen vähäarvoinen.
He olivat maatila-asetuksen mukaan etusijalla lainoja myönnettäessä.
Halpakorkoisen lainoituksen osuudet kauppahinnoista ja halpakorkoisten lainojen takaisinmaksuajat olivat selvästi alempia
kuin mitä ne olisivat voineet olla lain mukaan.
[--6--]
Sukupolvenvaihdoskauppojen [korjatut keskimääräiset] kauppahinnat suhteellisesti korkeimmasta suhteellisesti matalimpaan olivat
tukivyöhykkeillä I (Pohjois-Suomen ja saaristokuntia), III (Keski-Suomen, Kymen ja Mikkelin läänin kuntia),
II (Oulun, Keski-Suomen ja Kuopion läänin kuntia) ja IV (lähinnä Etelä-Suomen kuntia).
[--7--]
Vielä 1990-luvulla Suomi oli edelleen yksi Euroopan pienviljelyvaltaisimmista maista
(Suomen vaurastumisen tie).
Ajanjaksolla 1990-2020 tilamäärä väheni noin 128 000 tilasta noin 45.000 tilaan. Samalla tilakoko kasvoi.
Kehitys oli MMM:n asettaman Maatalous 2000 -komitean mietinnön (1987) mukaista.
Maatilalaki kumottiin maaseutuelinkeinolailla (1295/1990).
Viimeksi mainitun perustelujen (1990 vp. -
HE 66/1990)
mukaan maataloudessa tavoitteeksi tuli tuotannontekijöiden
käytön tehostaminen pyrkimällä suurempaan yrityskokoon, mikä johtaisi tavoitteeseen ja parempaan tuottavuuteen.
Näin tapahtui.
On esitetty arvio, että muutokset pelastivat Suomen maatalouden katastrofilta.
Maatilojen taloudellista tulosta ja asemaa voi tutkia esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen
sivulta.
|
