Luopumiseläkejärjestelmä [VTV 311/54/88]

Luopumiseläkejärjestelmä (LUEL-järjestelmä) perustui luopumiseläkelakiin (LUEL; 16/1974). Yhdessä sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän kanssa sillä pyrittiin edistämään tarkoituksenmukaisten maatilojen kehitystä ja poistamaan tuotantoon soveltumatonta peltoa [metsittämällä]. Luopumisjärjestelmällä oli myös sosiaalipoliittisia ja yleisiä yhdyskuntapoliittisia tavoitteita [--1--]. Kohderyhmänänä olivat ikääntyneet viljelijät, joille maatalous oli ollut olennainen toimeentulon lähde ja joiden oli vaikea hakeutua muun työelämän piiriin.

Tarkastuksessa selvitettiin, mitä vaikutuksia LUEL-järjestelmällä on ollut ja arvioitiin niitä suhteessa järjestelmän tavoitteisiin. Omana kokonaisuutenaan tarkastettiin säädösten noudattamista maataloushallinnon viranomaisten ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) toiminnassa. Aineistoa hankittiin MELA:n vuosikirjoista 1978-1986 ja tietojärjestemästä (luopumiset 1981-1987) sekä Maatilahallituksen (MTH) kertomuksista valtioneuvostolle. Tarkastus oli suurelta osin tilastollinen [--2--]. Tarkastuksesta pyydettiin selitys tai lausunto yhteensä kuuden sidosryhmän edustajalta [--3--].

HavainnotKannanotot
LUEL-järjestelmän edunsaajat

– Luopumiset kohdistuivat tiloihin, joiden peltoalalta oli pieni.
– Tilakoko kasvoi, mutta vaikutukset maatalouden rakenteen kehitykseen jäivät epäselviksi.
– Luopujien ikä oli noussut selvästi vuosina 1974-1987 [--4--].
– Porras täydestä vähennettyyn eläkkeeseen oli jyrkkä, mikä saattoi vaikuttaa 60-64-vuotiaiden eläkkeelle siirtymiseen.
– On epäselvää, miten hyvin luopumiseläkejärjestelmän toimii maatalouden rakenteen kehittämisen välineenä. Koska luopujilta ostetusta lisäalueista ei ole vaadittu investointilaskelmia, ei tiedetä, ovatko lisäaluekaupat olleet ostajille investointeina perusteltuja. Kannattamattomat lisäaluekaupat ovat ristiriidassa maatalouden rakenteen kehittämispäämäärien kanssa.
Valtiontaloudelliset vaikutukset

– Luopumisten takia säästyvää pinta-alalisää on jaettu tuotantoon jääneille tiloille [--5--].
– Tarkastuksessa lasketut vientituen säästöt ovat olleet selvästi pienemmät kuin mitä on esitetty eduskunnalle lakiesityksissä.
– Valtiontaloudellista säästöä vähensivät lisäksi valtion budjetista maksettavat metsityspalkkiot ja luopumiseläkkeet.
– Hyötyjä voidaan odottaa kustannussäästöistä, joita tulee maatalouden rakenteen kehittymisestä. Tällaisten hyötyjen tarkastelu oli rajattu tarkastuksen ulkopuolelle [tarkastussuunnitelmassa].
– Järjestelmä ei saa aikaan valtiolle säästöjä tehokkaasti mm. pinta-alalisän maksamisperusteiden jatkuvien muutosten takia. Koska järjestelmällä pyritään muuhunkin kuin säästöihin, järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida laajemmin.
– MELA:n tulisi laajentaa tilastosysteemiään palvelemaan luopumisjärjestelmän vaikutusten seurantaa paremmin. Tulisi myös selvittää (1) niiden viljelijöiden työeläketurvan kehitystä, joita varten luopumiseläkejärjestelmä luotiin ja (2) luopumiseläkkeen suuruuteen vaikuttavien porrastusten tarkoituksenmukaisuutta.
Säädösten ja määräysten noudattaminen

– MELA:ssa havaittiin kaksi tallennusvirhettä ja virhe yhdessä päätöksessä.
– Joissakin lausunnoissa lakia oli tulkittu kiistanalaisella tavalla MTH:ssa.
– MTH:n eräät päätökset koskien viljelijänä pidettävää henkilöä ja perheviljelmän ehtojen täyttymistä sisältävät niin väljää ohjeiden tulkintaa, että päätöksiä ei voi pitää ohjeiden mukaisia.

Tarkastuksen vaikutukset

Tarkastuksen vaikutuksia on vaikea arvioida jälkikäteen, koska seurantatietoja ei ole kerätty.

Luopumiseläkelaki on edelleen voimassa. Tarkastuksen valmistumisen jälkeen (27.1.1989) sitä on muutettu 22 kertaa 29.7.2021 mennessä.

Omat kommentit

Vaikka aihealue oli tekemäni edellisen toiminnantarkastuksen jälkeen jo tutumpi, aineistoon saanti, analysointi ja tulosten ristiriidattomuuden varmistaminen muista lähteistä ei ollut edelleenkään yksinkertaista. Toimistopäällikkö Esa Pirilän tuki oli tässäkin tarkastuksessa tärkeää.

Yllätyin runsaasta [pääosin epävirallisesta] positiivisesta palautteesta. Joillakin sidosryhmillä odotukset VTV:n tarkastuksia kohtaan eivät olleet aikaisemmin kovinkaan suuret.

Käytin tarkastukseen 119,5 päivää.

------

[--1--] Tavoitteita kuvataan tarkemmin tarkastusmuistion kohdassa 2.1 - 2.4
[--2--] Asian ilmenee paremmin tarkastusmuistion liitteistä.
[--3--] Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Maatilahallitus (MTH), Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), valtiovarainministeriö (VM), Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) ja Maataloustuottajain keskusliitto ry (MTK).
[--4--] Luopujien ikä luopumishetkellä: miehet keskimäärin 60,4 >>> 65,3; naiset 56,3 >>> 62,6 vuotta.
[--5--] Pinta-alalisä oli valtion tuki. Valtion budjetin määräraha pinta-alalisiä varten kasvoi vuodesta 1974 vuoteen 1987 keskimäärin 12,4 % vuodessa ja myös reaalisesti. Pinta-alalisän maksamisperusteita oli muutettu niin, että suurempien tilojen viljelijät pääsivät pinta-alalisästä osallisiksi.

Edellinen valikko
Edellinen sivu
Seuraava sivu

Asiakirjat

Tarkastuskertomus
27.1.1989

Tarkastusmuistio
3.10.1988

-------