Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävät ja resurssit

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tehtävät

VTV toimii Suomessa ns. ylimpänä tarkastusviranomaisena (Supreme Audit Insitution, SAI). Tässä tehtävässä SAI:n odotetaan toimivan INTOSAI:n hyväksymien perusperiaatteiden (INTOSAI-P), muiden periaatteiden ja julkisen sektorin tarkastusstandardien (ISSAI) mukaan.

VTV:n asemasta ja perustehtävästä on säädetty Suomen perustuslain (731/1999) valtiontaloutta koskevan luvun (7 luku) 90 §:ssä: "Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin lailla." Säädettyjen lakien ja lakeihin tehtyjen muutosten mukaan VTV:n tehtävänä on
– tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista [--1--].
– suorittaa eräät valvontatehtävät, jotka koskevat talous- ja rahaliiton (EMU) vakautta, yhteensovittamista sekä ohjausta ja hallintaa [--2--]
– valvoa ehdokkaan ilmoitusvelvollisuuden noudattamista eduskunta-, presidentin, alue-, kunta- ja europarlamenttivaaleissa [--3--]
– valvoa, että puoluelain (10/1969) 9 §:ssä tarkoitetun valtionavustuksen ehdot täyttyvät ja periä avustus takaisin, jos siihen on aihetta.

Valtiontalouden tarkastusviraston resurssit

Viereisessä taulukossa esitetään Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) henkilöstötyövuosimäärän sekä kokonais-, henkilöstö- ja palveluhankintakulujen kehitys vuosina 1985-2020 viiden vuoden välein [--4--]. Tiedot vuosilta 1995 ja 2000 ovat puutteelliset [--5--]. Vuosien 1985, 1990 ja 1995 henkilötyövuodet ovat henkilömääriä, jotka esitetään alaviitteessä [--5--] mainitussa VTV:n historiikissa.
Vuonna 1994 käynnistyi hanke alueellisten toimipisteiden perustamiseksi VTV:lle. Toimipisteitä perustettiin lokakuussa 1995 Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. Henkilöstömäärä kasvoi tällöin, kun uusiin toimipisteisiin saatiin yhteensä 20 henkilöstöä virkasiirtoina, pääosa (17) lääninhallituksista [--6--] Vuoden 2020 jälkeen VTV:llä on ollut Helsingin lisäksi toimipiste vain Oulussa [--7--].

VTV:n virkamiehiin alettiin soveltaa lakia eduskunnan virkamiehistä (1197/2003) 1.1.2004. Tämä heijastui pian VTV:n henkilöstön palkkauksiin. Henkilöstö- ja palveluhankintakulut yhteensä vuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020 olivat - mainitsemisjärjestystä vastaavasti - 86%, 89%, 88% ja 91%. Palveluhankintakulut alkoivat kasvaa selvästi pääjohtaja Tuomas Pöystin virkakaudella (2006-2015) ja vieläkin selvemmin, kun Tytti Yli-Viikari oli VTV:n pääjohtajana (2015-2021) [--8--].

Resurssien allokointi

VTV:n tarkastusten suorittaminen perustuu tarkastussuunnitelmaan, jonka virasto vahvistaa itse [--9--]. Tarkastussuunnitelmassa vuosille 2020-2024 VTV kertoo tarkastus- ja valvontatoiminnan aiheet ja tavoitteellisen työaikajakauman päätoiminnoittain. Päätoiminnot ja niihin luetut tehtävät ja käytetty aika henkilötyövuosina vuosina 2020 ja 2018 esitetään alaviitteessä [--10--]. Päivitetyssä tarkastussuunnitelmassaan 2021-2025 VTV asetti tavoitteeksi muuttaa tarkastustoiminnan, muun ydintoiminnan ja tukitoiminnan henkilötyövuosiosuuksia [--11--].

Omat kommentit

Ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009) annettu valvontatehtävä (ks. alaviite [--3--]) ei kiistatta ole perustuslaissa tarkoitettua valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi (PeVM 2/2009 vp), että "vaali-ilmoitusten valvonnalla on sellainen kytkentä eri valtioelinten toimintaan, että tämän tyyppinen tehtävä voidaan perustuslain 90 §:n 2 momentin estämättä antaa Valtiontalouden tarkastusvirastolle".

VTV:n henkilöstömäärä on ollut kansainvälisesti tarkastellen pieni [--12--]. Ylimpien tarkastusviranomaisten (SAI) henkilömääriä on vaikea verrata keskenään. SAI:den tehtävät vaihtelevat ja monet SAI:t voivat käyttää ostopalveluja tarkastuksissa. VTV:n perustehtävä on hyvin selkeästi sanottu perustuslaissa. VTV:llä oli (1.6.1988-5.3.2000) mahdollisuus vaikuttaa työmääräänsä mm. antamalla ohjeita sisäisen valvonnan järjestämisestä ja suorittamisesta [--13--], mutta VTV ei käyttänyt hyväkseen tätä mahdollisuutta.

------

[--1--] Ks. VTV:stä annettu laki (676/2000). Siltä osin kuin kysymys on valtion vastuulla olevasta EU-varojen keräämisestä, säilyttämisestä ja käytöstä, VTV:n tarkastusoikeuksista on säädetty lailla valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja (353/1995)
[--2--] Ks. laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (869/2012)
[--3--] Ks. laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009)
[--4--] Uudemmat luvut ovat VTV:n tilinpäätöksistä, vanhemmat valtion tulo- ja menoarvioesitysten (talousarvioesitysten) toteutumaluvuista.
[--5--] Sivua laadittaessa vuotta 2002 vanhemmat VTV:n tilinpäätökset eivät olleet saatavilla Internetin kautta, eikä tietoja myöskään kerrota VTV:n historiikissa: Raimo Etelävuori: "Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000"
[--6--] Lähteet:
– Valtiovarainvaliokunnan mietintö (1994vp- VaVM 100-HE34) hallituksen esityksen johdosta laiksi valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja.
– Raimo Etelävuori: "Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000", s. 608-610
[--7--] Oulun toimipisteessä oli kuusi seitsemän työntekijäävuoden 2020 lopussa.
[--8--] VTV:n pääjohtajina vuosina 1975-1991 toimivat Esko Niskanen, 1992-2005 Tapio Leskinen, 2006-2015 Tuomas Pöysti ja 2015-2021 Tytti Yli-Viikari. Vuonna 2022 VTV:n pääjohtajana aloitti Sami Ylä-Outinen.
[--9--] Menettely perustuu VTV:stä annetun lain (676/2000) 3 §:ään. Sen perustelujen (HE 39/2000 vp) mukaan "Tarkastusviraston toiminnalliseen riippumattomuuteen kuuluu itsenäinen tarkastustoiminnan suunnittelu ja toimintatavoista päättäminen. Valtion talouden ulkoisen tarkastuksen tulee olla suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista. Se edellyttää, että tarkastusvirasto vahvistaa itselleen tarkastussuunnitelman, jossa muun muassa nimetään tarkastuksen kohteet. Mikäli ilmenee tarve tehdä tarkastussuunnitelmaan sisältymätön tarkastus, on tarkastussuunnitelmaa siltä osin täydennettävä."
[--10--] VTV:n tilinpäätöksen 2020 mukaan viraston päätoiminnot ja niihin luetut tehtävät ja käytetyt henkilötyövuodet (Htv) vuonna 2020 (2018) olivat seuraavat:
– Tarkastus- ja valvontatoiminta 40,4 (47,9) Tilintarkastus, Tuloksellisuustarkastus, Laillisuustarkastus, Finanssipolitiikan valvonta, Monilajitarkastus, Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta, Finanssipolitiikan tarkastus ja Jälkiseuranta
– Muu ydintoiminta 34,1 (32,3) Ydintoiminnan johtaminen, Ydintoiminnan suunnittelu, Kansainvälisyys, Ydintoiminnan kehittäminen, Vaikuttavuus ja sidosryhmätyö, Laatu, arviointi ja kantelut sekä Ammatillinen työ
– Tukitoiminta, 42,4 (33,6): Yleishallinto ja johtaminen, Tietohallinto, Henkilöstöhallinto, Koulutus, Viestintä, Sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja turvallisuus, Taloushallinto, Henkilökierto, Tiedon hallinta, Suunnittelun, ohjauksen ja seurannan tuki, Muut tukitoiminnot, Matkustus, Toimistopalvelut ja Kiinteistöhallinta
– Poissaolot, 28,4 (30,5).
[--11--] Suunnitelmaa muutettiin pääjohtaja Yli-Viikarin erottamisen jälkeen. Tehollisesta työajasta (suluissa kokonaistyöajasta) tarkastustoiminnan osuus olisi 50 % (36 %), muun ydintoiminnan osuus 25 % (18 %) ja tukitoiminnan osuus 25 % (18 %). Poissaolojen osuudeksi jää tällöin 28 % kokonaistyöajasta.
[--12--] Väestöltään pienissä valtioissa SAI:t voivat olla pieniä. Esimerkiksi Viron tarkastusvirastossa oli 76 työntekijää vuonna 2022 (lähde: Riigikontroll:n Internet-sivu). Toisaalta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Norjan tarkastusvirastolla oli käytettävissään 429 henkilötyövuoden työpanos vuonna 2020 (lähde, s. 8).
[--13--] Oikeus perustui talousarvioasetuksen 74 §:ään. Ks. myös kommentit toisella sivulla. Nyttemmin ainakin osa asetuksessa mainituista tehtävistä kuuluu talousarviolain (423/1988) 24 e §:ssä mainitulle Valtiovarain controller -toiminnolle sekä talousarvioasetuksen (1243/1992) 71 §ssä mainitulle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnalle.


Paluu etusivulle
Edellinen valikko

Asiakirjat

-------