Luettelo käsitteistä, määritelmistä ja lyhenteistä

(Luetteloa täydennetään jatkuvaluonteisesti)

Apukirjanpito

Pääkirjanpitoon tietoja tuottava erillisjärjestelmä, esimerkiksi palkanlaskentajärjestelmä ja irtaimistorekisteri.

Assertio

Ks. väittämä

Caats

Ks. tietokoneavusteinen tarkastus

EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmä

Menettelyt, jotka ovat varmistamassa, että Euroopan unionin jäsenvaltion käyttöön annetut varat käytetään Euroopan unionin varainhoitoasetuksessa (2018/1046) tarkoitetulla tavalla moitteettomasti ja että moitteettomuus voidaan tarvittaessa selvittää.

EU-varainsiirrot

EU-varainsiirroilla tarkoitetaan, ellei jossakin asiayhteydessä käsitettä määritellä toisin, laissa valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja (353/1995) eli valtion, kuntien, kuntayhtymien, suomalaisten tai Suomessa toimivien yhdyskuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen, säätiöiden, laitosten, yritysten tai yksityisten henkilöiden
– suoritus- tai tilitysvelvollisuuksia ja muita vastuita Euroopan yhteisöille sekä
– Euroopan yhteisöjen varoista Suomeen myönnettäviä avustuksia, lainoja ja muuta rahoitusta, takauksia, maksuhelpotuksia sekä muita tukitoimia.

EU-varat

Varat, joita EU:n varainhoitoasetus koskee, sisältäen määrätyin ehdoin Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltiosta EU:lle tilitettävät varat ja EU:sta jäsenvaltioon käytettäväksi myönnetyt varat.

Evidenssi

Tiedot, joita tilintarkastaja käyttää tehdessään päätelmät, joihin hänen raportoimansa kannanotto perustuu. Evidenssiltä edellytetään riitävyyttä (määrä) ja soveltuvuutta (laatu: relevanttius ja luotettavuus). Lähde: ISA 500 (Audit evidence).

Gap analysis

Analyysi, jossa selvitetään, mitä puuttuu jostakin suhteessa vaatimuksiin, perusteltuihin odotuksiin tmv.

Harkitut analyysit

Yleensä tietokoneavusteisesti suoritettavat analyysit, joissa tutkitaan - esimerkiksi poikkeamaan viittaavan tarkastushavainnon perusteella - jonkin asian ilmenemistä kirjanpito- tai muusta aineistosta. Kohteena voivat olla esimerkiksi vastuualueen hankinnat, tietyn rahamäärän ylittäviä palkkiot tai tuloja joltakin asiakkaalta.

Henkilöstöhallinnollinen korruptio

Korruptio henkilöstöhallinnossa johtaa nepotismiin ja poistaa meritokratiaa, kun hankkimalla virkoja ja ylennyksiä tai ystävyyssuhteita poliittisten liittolaisten, ystävien tai sukulaisten hyväksi. Tämäntyyppinen korruptio voi johtaa korruption [hallintoon] juurtumiseen suojelijajärjestelmien kautta. Virkamiehet, jotka ovat kiitollisuudenvelassa hyväntekijöilleen lyhyellä aikahorisontilla, eivät todennäköisesti tuo toimikautensa aikana julkista hyötyä.
Oma suomennos, lähteestä: World Bank Group in December 2019: Anti-corruption Initiatives - Reaffirming Commitment to a Development Priority, s. 31-32.

INTOSAI

International Organization of Supreme Audit Institutions (INTOSAI) on ylimpien tarkastusviranomaisten (Supreme Audit Insititution, SAI) maailmanlaajuinen järjestö. Sen tarkoitus on edistää julkisen sektorin tarkastuksen kehittymistä ja siihen liittyvää tiedonvaihtoa. INTOSAI:sta on enemmän sivulla Julkisen sektorin tarkastusstandardit.

Jäljitysketju

Käsittely- ja dokumentointiketju, jonka perusteella voidaan jäljittää tapahtuman elämä kirjanpidossa sekä osana tilinpäätös- tai tase-erää.

Kirjanpitoyksikkö

Kirjanpitoyksikkö on uusi nimi käsitteelle "Tilivirasto". Kirjanpitoyksiköt luetellaan valtion talousarvion tilijaottelun lopussa.

Kulutusmeno

Valtion talousarvion (aeimmin valtion tulo ja menoarvio) momentin menon laadun kertova osa, Kulutusmenoilla osa on 01-29:
  • 01-07 Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot
  • 08-10 Muut kulutusmenot
  • 11-13 Koneiden, laitteiden, kaluston ja talonrakennusten korjaus ja kunnossapito
  • 14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito
  • 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkiminen
  • 19-27 Muut kulutusmenot
  • 28 Maksullinen palvelutoiminta
  • 29 Muut kulutusmenot
  • Maksupiste

    Tilivirastossa toimiva kirjanpidon ja maksuliikenteen hoidon vastuuyksikkö, esimerkiksi piirihallinnon yksikkö, rahasto tai virasto tai laitos. Päämaksupiste ohjaa maksupistettä tilivirastoasioissa.

    Menon hyväksyminen

    Kontrolli, jolla tehtävään määrätyn henkilön tulee varmistaa menon perusteen oikeellisuus (ks.- asetus valtion talousarviosta 1243/1992 38 §.

    Nettobudjetointi

    Viraston ja laitoksen talousarvioon (budjettiin) otetaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 3a §:ssä mainituista eräistä tuloista ja menoista vain niiden erotusta vastaavat tuloarviot tai määrärahat. Useimmiten huomioon otettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisia tuloja ja menot toimintamenoja.

    Pistokokeellinen tarkastus

    Pistokokeellinen tarkastus on asiakirjojen (esimerkiksi tositteet) ottamista tarkastettavaksi tarkastajan valinnan mukaan. Asiakirjojen valinta pistokokeellisesti ei ole yhtä objektiivista kuin valinta satunnaisotannalla ja sen eri variaatioilla (esimerkiksi rahayksikköotanta, Monetary Unit Sampling).

    Prikkaaminen

    Tarkastustyön dokumentointimenettely, jossa tarkastaja merkitsee esimerkiksi lopettavan ja avaavan taseen täsmäytyksen suoritetuksi merkinnällään kohteena olevaan [yhteen tai useampaan] asiankirjaan. Prikkauskäytänteillä, jotka koskivat esimerkiksi merkintöjen paikkaa ja/tai muotoa, voitiin samalla ilmaista tarkempia tietoja tehdystä tarkastustoimenpiteestä.

    Rajoitettu varmuus ja riittävä varmuus

    Rajoitettu varmuus (Limited assurance) tarkoittaa riittävää varmuutta (reasonable assurance) vähäisempää varmuutta, jolla kannanotto esitetään kohdeasiasta (subject matter). Se ilmaistaan sulkematta pois mahdollisuutta virheelliseen kannanottoon niin selvästi kuin silloin, kun kannanotto perustuu riittävälle varmuudelle. Ilmaisut:
    – Riittävä varmuus: "Laskelma on oikein", "Talousarviota on nodatettu" jne.
    – Rajoitettu varmuus: "Tarkastuksessa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella laskelmaa ei voitaisi pitää oikeana" tai "Tarkastuksessa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella talousarviota ei voitaisi katsoa noudatetun".

    Riittävä varmuus

    Katso "Rajoitettu ja riittävä varmuus"

    SAI

    Lyhenne sanoista Supreme Audit Insitution, ylin tarkastusviranomainen, Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto. SAI:den tehtävät vaihtelevat eri valtioissa, mutta yleensä niihin kuuluu suorittaa kolmea tarkastuslajia. INTOSAI on julkaissut INTOSAI:n toimintaa koskevat perusperiaatteet ja muut periaatteet, joiden mukaan SAI:den odotetaan toimivan.

    Sisäinen tarkkailu

    Termi tarkoitti sisäistä valvontaa. Sisäiseen valvontaan katsottiin kuuluvan myös sisäinen tarkastus. Käsitettä on selostanut mm. Reino Vento teoksessaan "Yrityksen sisäinen tarkkailu" (Weilin+Göös 1966).

    Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

    Talousarvioasetuksen 65 §:n (7.4.2004/254) 7) kohdassa mainittu lausuma, joka laaditaan tehdyn arvioinnin perusteella sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Lausuma koskee viraston tai laitoksen sisäisen valvonnan tilaa ja olennaisimpia kehittämistarpeita.

    Sisäinen valvonta

    Toimintaprosesseihin sisään rakennettua valvontaa, joka varmistaa toimintaprosessien tarkoituksen toteutumista tehokkaasti ja laillisesti. Sisäisestä valvonnasta on säännöksiä talousarviolaissa ja talousarvioasetuksessa. Säännökset sisäisestä valvonnasta (tilanne 26.11.2021)
    talousarvioasetuksessa:
    – (424/1988): 71 § (taloudenhoidon sisäisen valvonnan järjestäminen), 74 § (VTV:n ohjeet sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta)
    – (1243/1992): uusi asetus, 69-71 §: (johdon vastuu, taloussääntö, sisäinen tarkastus, VTV:n ohjeet)
    – (1042/1996): 65 § (raportointi toimintakertomuksessa), 69 § (soveltamisalan laajennus), 70 § (määräykset taloussääntöön)
    – (263/2000): 69 § (määritelmä, laajuus, PALKEET), 70 § (sisäisen tarkastuksen järjestämistarve), 71 § (kumottu: VTV:n ohjeet)
    – (254/2004): 38 § ja 39 § (tulot, menot, maksaminen), 55 § (laskentatoimi), 65 § (arviointi- ja vahvistuslausuma), 69a (sisäisen valvonnan standardit ja suositukset), 69b (taloussääntö, työjärjestys), 71 § (sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta)
    – (1786/2009): 39 § (tulot, menot, maksaminen), 69b (taloussääntö)
    talousarvioalaissa:
    – (217/2000) 24 b § (sisäisen valvonnan järjestämis- ja huolehtimisvastuu)
    – (1786/2009): 39 § (määrärahat, tulot, menojen maksaminen), 69b (määräykset taloussääntöön ja riskienhallinta sisäisen valvonnan osana)
    – (1216/2003): 24d § (yhteistyö ja virka-apu), 24f § (valtiovarain controller)

    Standardi

    Laatutaso, jota alan ammattipiirit pitävät toimenpiteelle riittävänä, jotta työn lopputulos (esimerkiksi kannanotto) edustaa riittävällä varmuudella sitä, mitä voidaan vaatia kohtuudella.

    Talousarvioasetus

    Asetus valtion talousarviosta (1243/1992) ajantasaisena ja alkuperäisenä.

    Talousarviolaki

    Laki valtion talousarviosta (423/1988) ajantasaisena ja alkuperäisenä.

    Taloussääntö

    Taloussääntöä kutsuttiin 31.12.1992 saakka tiliohjesäännöksi ja se sisälsi määräykset tiliviraston taloudenhoidon sisäisestä valvonnasta. Uuden talousarvioasetuksen (1243/1992) 26 §:n mukaan mukaan taloussäännössä tuli antaa tilivirastoa koskevat tarkemmat määräykset mm.
    – talousarvioehdotuksen ja talousarvion toimeenpanoasiakirjojen perustana olevasta asiakirjojen laadinnasta ja hyväksymisestä
    – tiliorganisaatiosta, maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja muusta laskentatoimesta
    – materiaalitaloudesta sekä varojen ja omaisuuden hoidosta, kirjanpidosta ja rekistereistä poistamisesta
    – maksukortin käytöstä, kun asiakas suoritti sillä maksun
    – sisäisen valvonnan järjestämisestä koskien edellä mainittuja tehtäviä ja järjestelmiä
    – sisäisestä tarkastusta, jos tilivirastossa on sisäistä tarkastusta päätoimisesti suorittavia henkilöitä.
    Taloussääntöön otetulla määräyksellä em. taloussääntöön kuuluvista asioista saattiin antaa määräyksiä viraston tai laitoksen päättämissä muissa ohjesäännöissä.
    Uutta talousarvioasetusta on sen voimaan tulon (1.1.1993) jälkeen päivitetty useaan kertaan.

    Tapahtuma[kohtainen]tarkastus

    Kirjanpitoon merkittyjä ja siihen merkittäväksi kuuluvia tapahtumia koskeva tarkastus. Tapahtuma on mikä tahansa tapahtuma, jolla on vaikutuksia viraston tai laitoksen tuloihin tai menoihin.

    Tarkastusavaruus

    Tarkastusavuuruus määritellään tässä kokonaisuudeksi, joka käsittää kaikkien ne kohdeasiat, joihin tarkastuksen toteuttaja (esimerkiksi sisäisen tarkastuksen yksikkö) voi harkita tarkastus- tai asiantuntijatoimenpiteitä. Valittujen tarkastuskohteiden tarkastelu koko tarkastusavaruutta vasten auttaa muodostamaan käsityksen tarkastuksen toteuttajan tarkastus- ja asiantuntijatoimenpiteiden kattavuudesta.

    Tarkastuslaji

    Julksella sektorilla katsotaan olevan kolme tarkastuslajia:
  • tilintarkastus (Financial audit)
  • toiminnan tarkastus (Performance audit), josta Valtiontalouden tarkastusvirasto on käyttänyt myös nimitystä tuloksellisuustarkastus.
  • laillisuustarkastus (Compliance audit). Käsitteet selitetään tarkemmin INTOSAI:n standardissa [Lähde: ISSAI 100 (kohta 30)
  • Tarkastusriski

    Tarkastusriskillä tarkoitetaan useimmiten riskiä ns. II-tyypin (beta) virheelle (false negative): tilintarkastusraportissa on kannanotto, että kohdeasia (esimerkiksi tilinpäätös) ei sisällä olennaisia ​​virheitä, vaikka kohdeasiassa on olennainen virheellisyys. I-tyypin (alpha) virheessä (false positive) tilanne on toisin päin: kannanoton mukaan kohdeasia sisältää olennaisen virheen, vaikka niin ei ole.

    TE-keskus

    TE-keskukset eli työ- ja elinkeinokeskukset olivat valtionhallinnon virastoja, joihin oli koottu yhteen kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt. TE-keskukset aloittivat toimintansa vuonna 1997 ja niitä oli 15.

    Tietokoneavusteinen tarkastus (CAATs)

    Tarkastusta, jossa tietokoneen käytöllä mahdollistetaan hyödyllisiä tarkastustoimenpiteitä, joiden manuaalinen suorittaminen ei olisi kustannusvaikuttavaa tai edes mahdollista. Tarkastustoimenpiteinä tulevat kysymykseen mm. tietojen poiminnat ja menettelyt, joilla selvitetään, onko eri lähteistä olevien tietojen välillä tunnettuja riippuvuuksia vaikutuksineen, joita tulisi olla ja haetaan selityksiä, jos riippuvuudet vaikutuksineen poikkeavat odotuksista tai ovat muutoin ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedetään.

    Tilivirasto

    Tilivirasto on kirjanpidon ja maksuliikenteen hoidon vastuuyksikkö, joka on valtion yhtenäisen maksuliike- ja kirjanpitojärjestelmän kautta yhteydessä valtion kassaan ja Valtiokonttorissa keskitetysti hoidettuun keskuskirjanpitoon. Tilivirastoon saattoi kuulua useita itsenäisiä virastoja ja laitoksia, joista monet toimivat tiliviraston maksupisteinä. Kun tilivirastojen toiminta kattoi koko valtiontalouden, osa tilivirastoista oli erittäin suuria ja/tai monimuotoisia. Kun VTV ei tarkastanut tilivirastoja vuosittain, oli yleistä tarkastaa useamman vuoden taloudenhoitoa samassa tarkastuksessa. Valtiovarainministeriö päätti, mitkä virastot ja laitokset toimivat tilivirastoina (esimerkki). Tilivirastoista käytetään nyttemmin nimitystä kirjanpitoyksikkö.

    Tilivelvollisuus

    Tilivelvollisuus eli vastuuvelvollisuus on toimeksisaajan vastuussa olemista toiminnastaan, josta ja jonka vaikutuksista hänen odotetaan tekevän selkoa toimeksisaajalleen.

    Tiliviraston johto

    Tiliviraston johto on eri asia kuin viraston ja laitoksen johto, koska tilivirastoon voi kuulua useita oikeudellisesti itsenäisiä virastoja ja laitoksia.

    Toimintamenot

    Kulutusmenot täydennettynä menolajin 70. (Kaluston hankinta) menoilla

    Toimintoketju

    Prosessi, jossa toteutetaan talouden hoitoon liittyvä tehtävä, josta aiheutuu kirjanpitoon merkittäviä tuloja, menoja tms. tilinpäätöksen vaikuttavia tapahtumia.

    Tulosbudjetointi

    Budjetointi, jossa on viraston ja laitoksen kulutusmenot ja kalustonhankintamenot budjetoidaan yhdelle toimintamenomomentille 2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi eikä menolajikohtaisesti 1-vuotiseksi kiinteäksi- tai arviomäärärahaksi.

    Vaarallinen työyhdistelmä

    Vaarallinen työyhdistelmä muodostuu tyypillisesti, kun maksuliikennettä tai omaisuutta hoitava työntekijä saa tehtäväkseen myös rekisteröidä maksuliikennettä tai omaisuutta koskevia tapahtumia (mm. kirjanpitoon).

    Vastuunalaisuus

    Hallintotehtävien ja taloudenhoidon arvioitavuutta eri kriteereillä, vastuunalaisen velvoitetta antaa selvitys menettelyistään ja asettua arvioitavaksi sekä velvoitetta tehdä tarvittavat johtopäätökset arvioinnin johdosta. Vastuunalaisuus ei toteudu itsestään. Se edellyttää oikeita ja riittäviä tietoja arvioinnin ja keskustelun kohteeksi tulevasta asiasta.
    Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta HE 56/2003 vp, s. 5

    Vuosiyhteenveto

    Vuositilintarkastusohjeen eli VUOTI-ohjeen kohdassa 5.2.4. (Tilintarkastuksen vuosiyhteenveto) mainittu yhteenveto tarkastuksesta, sen havainnoista ja kohdeasioissa havaituista kehittämistarpeista, joita ei ole sisällytetty tilintarkastuskertomukseen.

    Väittämä

    Tarkastuksen kohdeasiaan sisältyvä oikeellisuustekijä, jota vasten tarkastaja tarkastelee potentiaalisia virheellisyyksiä. Tilinpäätöslaskelmien tapauksessa yleisesti käytetyt väittämät koskevat (1) liiketapahtumia, (2) tase-eriä ja (3) tietojen esittämistä tilinpäätöksessä (ks. ISA 315: 4(a) ja A110-A113).

    Väliraportti

    Tarkastustuloksia sisältävä raportti, jolla saatetaan tarkastuskohteen tiedoksi tarkastuksen keskeiset havainnot, johtopäätökset ja suositukset ennen varsinaista tarkastuskertomusta. Tavoitteena on informoida tarkastuksen toteutustilanteesta ja saada käynnistymään korjaavia toimenpiteitä, joihin tarkastushavainnot antavat aihetta.

    Yhtäläisen suojan periaate

    Euroopan unionin (EU) toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolisoidun version 6 luvussa käsitellään petosten torjuntaa todeten mm., että "jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä. Petosten torjuntaan kuuluvat jäsenvaltiot toimintannan yhteensovittaminen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädäntötoimet em. periaatteen toteuttamiseksi.

    Paluu etusivulle
    Edellinen valikko