(Luetteloa täydennetään jatkuvaluonteisesti)
Analyyttiset menetelmät
Tilintarkastusstandardin ISA 315 (Identifying and assessing the risks of material misstatement through understanding the entity and its environment)
kohdassa 6 (b) mainitut menetelmät, joita selitetään tarkemmin saman standardin kohdassa A14-A17.
Analyyttisia menetelmiä kuvataan myös tällä sivulla olevan
asiakirjanluonnoksen käsiteluottelossa (luku 8).
Anomalia
Ristiriitainen havainto suhteessa paradigmaan:
ilmiö tai tapaus, jotka eivät sovi säännön kuvaamaan kaavaan (Lähde: Termipankki).
Apukirjanpito
Pääkirjanpitoon tietoja tuottava erillisjärjestelmä, esimerkiksi palkanlaskentajärjestelmä ja irtaimistorekisteri.
Assertio
Caats
COSO
Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission (COSO):
Komitea, jonka missio on auttaa organisaatioita parantamaan suorituskykyä kehittämällä ajattelua,
joka parantaa sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, hallintoa ja petosten ehkäisyä.
Lähde: COSO: About Us
COSO on julkaissut erilliset viitekehykset
– sisäiselle valvonnalle (Internal Control - Integrated Framework (COSO IC), 1994,
uudistettu 2013) ja
– riskienhallinnalle (Enterprise Risk Management (COSO ERM) 2004,
uudistettu 2017).
COSO ERM:n mukaan "yritysten riskienhallinta koskee muutakin kuin sisäistä valvontaa.
Se käsittelee myös muita aiheita, kuten strategian määrittelyä, hallintoa, sidosryhmien kanssa kommunikointia ja suorituskyvyn mittaamista.
Sen periaatteet pätevät organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa."
Eduskuntakertomuslomake
Lomake, jolla Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastuksen toimintayksikön (VT) johto kerää
tilintarkastajien arviot tarkastettua kirjanpitoyksikköä koskeviin väittämiin.
Esimerkiksi vuodelta 2009 eduskuntakertomuksessa oli yhteensä 302 tarkastuksen eri alueita koskevaa väittämää.
Lomakkeen vastaukset ovat perusta tiedoille, joita esitetään eduskunnalle annettavissa kertomuksissa,
esimerkiksi
Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan varainhoitovuodelta 2009 (s. 85-121)
EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmä
Menettelyt, jotka ovat varmistamassa, että Euroopan unionin jäsenvaltion käyttöön annetut varat
käytetään Euroopan unionin varainhoitoasetuksessa
(2018/1046)
tarkoitetulla tavalla moitteettomasti ja että moitteettomuus voidaan tarvittaessa selvittää.
EU-varainsiirrot
EU-varainsiirroilla tarkoitetaan, ellei jossakin asiayhteydessä käsitettä määritellä toisin,
laissa valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja
(353/1995) eli
valtion, kuntien, kuntayhtymien, suomalaisten tai Suomessa toimivien yhdyskuntien, seurakuntien
ja muiden yhteisöjen, säätiöiden, laitosten, yritysten tai yksityisten henkilöiden
– suoritus- tai tilitysvelvollisuuksia ja muita vastuita Euroopan yhteisöille sekä
– Euroopan yhteisöjen varoista Suomeen myönnettäviä avustuksia, lainoja ja muuta rahoitusta, takauksia, maksuhelpotuksia sekä muita tukitoimia.
EU-varat
Varat, joita EU:n varainhoitoasetus koskee,
sisältäen määrätyin ehdoin Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltiosta EU:lle tilitettävät varat
ja EU:sta jäsenvaltioon käytettäväksi myönnetyt varat.
Evidenssi
Tiedot, joita tilintarkastaja käyttää tehdessään päätelmät, joihin hänen raportoimansa kannanotto perustuu.
Evidenssiltä edellytetään riitävyyttä (määrä) ja soveltuvuutta (laatu: relevanttius ja luotettavuus).
Lähde: ISA 500 (Audit evidence).
Gap analysis
Analyysi, jossa selvitetään, mitä puuttuu jostakin suhteessa vaatimuksiin, perusteltuihin odotuksiin tmv.
Hallinnonala
Valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tarkoitettu toimiala, jolla asianomaisella ministeriöllä on toimivalta
ja jota hallinnonalaa koskevat asiat - ohjesäännön mukaisesti - asianomainen ministeriö valmistelee valtioneuvoston ratkaistavaksi.
Harkitut analyysit
Yleensä tietokoneavusteisesti suoritettavat analyysit,
joissa tutkitaan - esimerkiksi poikkeamaan viittaavan tarkastushavainnon perusteella -
jonkin asian ilmenemistä kirjanpito- tai muusta aineistosta.
Kohteena voivat olla esimerkiksi vastuualueen hankinnat, tietyn rahamäärän ylittäviä palkkiot
tai tuloja joltakin asiakkaalta.
Henkilöstöhallinnollinen korruptio
Korruptio henkilöstöhallinnossa johtaa nepotismiin ja poistaa meritokratiaa,
kun järjestellään virkoja ja ylennyksiä tai ystävyyssuhteita poliittisten liittolaisten, ystävien tai sukulaisten hyväksi.
Tämäntyyppinen korruptio voi johtaa korruption [hallintoon] juurtumiseen suojelijajärjestelmien kautta.
Virkamiehet, jotka ovat kiitollisuudenvelassa hyväntekijöilleen lyhyellä aikahorisontilla,
eivät todennäköisesti tuo toimikautensa aikana julkista hyötyä.
Oma suomennos, lähteestä: World Bank Group in December 2019:
Anti-corruption Initiatives - Reaffirming Commitment to a Development Priority, s. 31-32.
INTOSAI Framework of Professional Pronouncements (IFPP)
Kehikko, johon on järjestetty INTOSAI:n viralliset standardit ja muut kannanotot,
jotka koskevat SAI:n tarkastus- ja asiantuntijatoimintaa ja sille säädettyä muuta toimintaa.
Ilmoitusvelvollisuus
Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV) annetun lain (676/2000)
5 §:n 1 momentissa mainittu velvollisuus tarkastetulle ja ministeriölle,
jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, ilmoittaa tarkastusvirastolle,
mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen huomautusten johdosta on ryhdytty.
Velvollisuus ilmoittaa toimenpiteistä perustui VTV:n tilintarkastuksessa
laillisuushuomautukseen.
Hallituksen esityksen
39/2000 vp
mukaan [5 §:n] "säännös on tarpeen tarkastustoiminnan seurannan tehostamiseksi ja
myös ministeriöiden vastuullistamiseksi perustuslain 68 §:n 1 momentissa edellytetyn
mukaisesti hallinnon asianmukaisesta toiminnasta toimialallaan."
INTOSAI
International Organization of Supreme Audit Institutions (INTOSAI) on ylimpien tarkastusviranomaisten
(Supreme Audit Insititution, SAI) maailmanlaajuinen järjestö.
Sen tarkoitus on edistää julkisen sektorin tarkastuksen kehittymistä ja siihen liittyvää tiedonvaihtoa.
INTOSAI:sta on enemmän sivulla Julkisen sektorin tarkastusstandardit.
Jäljitysketju
Käsittely- ja dokumentointiketju, jonka perusteella voidaan jäljittää tapahtuman elämä kirjanpidossa sekä osana tilinpäätös- tai tase-erää.
Kirjanpitoyksikkö
Kirjanpitoyksikkö on uusi nimi käsitteelle "Tilivirasto".
Kirjanpitoyksiköt luetellaan valtion talousarvion
tilijaottelun lopussa.
Kulutusmeno
Valtion talousarvion (aeimmin valtion tulo ja menoarvio) momentin menon laadun kertova osa,
Kulutusmenoilla osa on 01-29:
01-07 Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot
08-10 Muut kulutusmenot
11-13 Koneiden, laitteiden, kaluston ja talonrakennusten korjaus ja kunnossapito
14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito
16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkiminen
19-27 Muut kulutusmenot
28 Maksullinen palvelutoiminta
29 Muut kulutusmenot
Laillisuushuomautus
Talousarvion ja sitä koskevien keskeisten säännästen noudattamista koskeva huomautus,
jonka Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tilintarkastuskertomuksessa.
Maksupiste
Tilivirastossa toimiva kirjanpidon ja maksuliikenteen hoidon vastuuyksikkö, esimerkiksi piirihallinnon yksikkö, rahasto tai virasto tai laitos.
Päämaksupiste ohjaa maksupistettä tilivirastoasioissa.
Menon hyväksyminen
Kontrolli, jolla tehtävään määrätyn henkilön tulee varmistaa menon perusteen oikeellisuus
(ks.- asetus valtion talousarviosta 1243/1992 38 §.
Nettobudjetointi
Viraston ja laitoksen talousarvioon (budjettiin) otetaan valtion talousarviosta annetun lain
(423/1988)
3a §:ssä mainituista eräistä tuloista ja menoista vain niiden erotusta vastaavat tuloarviot tai määrärahat.
Useimmiten huomioon otettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisia tuloja ja menot toimintamenoja.
Pistokokeellinen tarkastus
Pistokokeellinen tarkastus on asiakirjojen (esimerkiksi tositteet) ottamista tarkastettavaksi tarkastajan valinnan mukaan.
Asiakirjojen valinta pistokokeellisesti ei ole yhtä objektiivista kuin valinta satunnaisotannalla ja sen eri variaatioilla (esimerkiksi rahayksikköotanta, Monetary Unit Sampling).
Prikkaaminen
Tarkastustyön dokumentointimenettely, jossa tarkastaja merkitsee esimerkiksi lopettavan ja avaavan taseen täsmäytyksen
suoritetuksi merkinnällään kohteena olevaan [yhteen tai useampaan] asiankirjaan.
Prikkauskäytänteillä, jotka koskivat esimerkiksi merkintöjen paikkaa ja/tai muotoa, voitiin samalla ilmaista tarkempia tietoja tehdystä tarkastustoimenpiteestä.
Rajoitettu varmuus ja riittävä varmuus
Rajoitettu varmuus (Limited assurance) tarkoittaa riittävää varmuutta (reasonable assurance) vähäisempää varmuutta,
jolla kannanotto esitetään kohdeasiasta (subject matter).
Se ilmaistaan sulkematta pois mahdollisuutta virheelliseen kannanottoon niin selvästi kuin silloin, kun kannanotto perustuu riittävälle varmuudelle. Ilmaisut:
– Riittävä varmuus: "Laskelma on oikein", "Talousarviota on nodatettu" jne.
– Rajoitettu varmuus: "Tarkastuksessa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella laskelmaa ei voitaisi pitää oikeana" tai
"Tarkastuksessa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella talousarviota ei voitaisi katsoa noudatetun".
Riittävä varmuus
Katso "Rajoitettu ja riittävä varmuus"
SAI (Ylin tarkastusviranomainen)
Lyhenne sanoista Supreme Audit Insitution, ylin tarkastusviranomainen, Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto.
SAI:den tehtävät vaihtelevat eri valtioissa, mutta yleensä niihin kuuluu suorittaa kolmea tarkastuslajia.
INTOSAI on julkaissut perusperiaatteet ja muut periaatteet,
joiden mukaan SAI:den odotetaan toimivan.
Siirtomäärärha
Kiinteä määräraha, joka voidaan siirtää käytettäväksi yhden tai useamman seuraavan varainhoitovuoden aikana.
Kirjausohjeet: ks.
Valtion kirjanpidon käsikirja [2021].
Sisäinen tarkkailu
Termi tarkoitti sisäistä valvontaa.
Sisäiseen valvontaan katsottiin kuuluvan myös sisäinen tarkastus.
Käsitettä on selostanut mm. Reino Vento teoksessaan "Yrityksen sisäinen tarkkailu" (Weilin+Göös 1966).
Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma
Talousarvioasetuksen 65 §:n (7.4.2004/254) 7) kohdassa mainittu lausuma, joka laaditaan tehdyn arvioinnin perusteella
sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä.
Lausuma koskee viraston tai laitoksen sisäisen valvonnan tilaa ja olennaisimpia kehittämistarpeita.
Se annetaan kirjanpitoyksikön tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa.
Sisäinen valvonta
Toimintaprosesseihin sisään rakennettua valvontaa,
joka varmistaa toimintaprosessien tarkoituksen toteutumista tehokkaasti ja laillisesti.
Sisäisestä valvonnasta on säännöksiä talousarviolaissa ja talousarvioasetuksessa.
Säännökset sisäisestä valvonnasta (tilanne 26.11.2021)
☆ talousarvioasetuksessa:
– (424/1988): 71 § (taloudenhoidon
sisäisen valvonnan järjestäminen), 74 § (VTV:n ohjeet sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta)
– (1243/1992): uusi asetus, 69-71 §: (johdon vastuu,
taloussääntö, sisäinen tarkastus, VTV:n ohjeet)
– (1042/1996): 65 § (raportointi toimintakertomuksessa),
69 § (soveltamisalan laajennus), 70 § (määräykset taloussääntöön)
– (263/2000): 69 § (määritelmä, laajuus,
PALKEET), 70 § (sisäisen tarkastuksen järjestämistarve),
71 § (kumottu: VTV:n ohjeet)
– (254/2004): 38 § ja 39 § (tulot, menot, maksaminen),
55 § (laskentatoimi), 65 § (arviointi- ja vahvistuslausuma), 69a (sisäisen valvonnan standardit ja suositukset),
69b (taloussääntö, työjärjestys), 71 § (sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta)
– (1786/2009): 39 § (tulot, menot, maksaminen), 69b (taloussääntö)
☆ talousarvioalaissa:
– (217/2000)
24 b § (sisäisen valvonnan järjestämis- ja huolehtimisvastuu)
– (1786/2009): 39 § (määrärahat, tulot, menojen maksaminen),
69b (määräykset taloussääntöön ja riskienhallinta sisäisen valvonnan osana)
– (1216/2003): 24d § (yhteistyö ja virka-apu),
24f § (valtiovarain controller)
Sisäisen tarkastuksen kansainväliset ammattistandardit
The Institute of Internal Auditors'n (theiia) vahvistamat
standardit sisäisen tarkastuksen suorittamiselle ja edistämiselle.
Standardi
Laatutaso, jota alan ammattipiirit pitävät toimenpiteelle riittävänä,
jotta työn lopputulos (esimerkiksi kannanotto) edustaa riittävällä varmuudella
sitä, mitä voidaan vaatia kohtuudella.
Talousarvioasetus
Talousarviokirjanpito
Kirjanpito, jolla kirjanpitoyksiköt seuraavat valtion talousarvion mukaan kerättävien tulojen kertymistä
ja eri tarkoituksiin osoitettujen määrärahojen käyttöä.
Talousarviokirjanpitoa pidetään vähintään sillä tarkkudella, jonka
Valtiokonttori
määrittelee tilijaottelussa.
Talousarviolaki
Taloussääntö
Taloussääntöä kutsuttiin 31.12.1992 saakka tiliohjesäännöksi ja se sisälsi määräykset
tiliviraston taloudenhoidon sisäisestä valvonnasta.
Uuden talousarvioasetuksen (1243/1992) 26 §:n mukaan
mukaan taloussäännössä tuli antaa tilivirastoa koskevat tarkemmat määräykset mm.
– talousarvioehdotuksen ja talousarvion toimeenpanoasiakirjojen perustana olevasta asiakirjojen laadinnasta ja hyväksymisestä
– tiliorganisaatiosta, maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja muusta laskentatoimesta
– materiaalitaloudesta sekä varojen ja omaisuuden hoidosta, kirjanpidosta ja rekistereistä poistamisesta
– maksukortin käytöstä, kun asiakas suoritti sillä maksun
– sisäisen valvonnan järjestämisestä koskien edellä mainittuja tehtäviä ja järjestelmiä
– sisäisestä tarkastusta, jos tilivirastossa on sisäistä tarkastusta päätoimisesti suorittavia henkilöitä.
Taloussääntöön otetulla määräyksellä em. taloussääntöön kuuluvista asioista saattiin antaa määräyksiä
viraston tai laitoksen päättämissä muissa ohjesäännöissä.
Uutta talousarvioasetusta on sen voimaan tulon (1.1.1993) jälkeen päivitetty useaan kertaan.
Tapahtuma[kohtainen]tarkastus
Kirjanpitoon merkittyjä ja siihen merkittäväksi kuuluvia tapahtumia koskeva tarkastus.
Tapahtuma on mikä tahansa tapahtuma, jolla on vaikutuksia viraston tai laitoksen tuloihin tai menoihin.
Tarkastusasetelma
Asetelma, jossa on määritelty tuloksellisuustarkastuksen sisältö ja toteuttamisen puitteet: tarkastuskysymykset,
tarkastuskriteerit, pääasialliset tarkastusaineistot, aineistojen hankinta- ja analyysimenetelmät sekä
hankesuunnitelma aikatauluista ja tarvittavista resursseista.
Lähde: Tuloksellisuustarkastuksen ohje", kohta 3.12
Tarkastusavaruus
Tarkastusavuuruus määritellään tässä kokonaisuudeksi, joka käsittää kaikkien ne kohdeasiat,
joihin tarkastuksen toteuttaja (esimerkiksi sisäisen tarkastuksen yksikkö)
voi harkita tarkastus- tai asiantuntijatoimenpiteitä.
Valittujen tarkastuskohteiden tarkastelu koko tarkastusavaruutta vasten auttaa muodostamaan käsityksen
tarkastuksen toteuttajan tarkastus- ja asiantuntijatoimenpiteiden kattavuudesta.
Tarkastuslaji
Julksella sektorilla katsotaan olevan kolme tarkastuslajia:
tilintarkastus (Financial audit)
toiminnan tarkastus (Performance audit), josta Valtiontalouden tarkastusvirasto on käyttänyt myös nimitystä tuloksellisuustarkastus.
laillisuustarkastus (Compliance audit).
Käsitteet selitetään tarkemmin INTOSAI:n standardissa
[Lähde: ISSAI 100 (kohta 30)
Tarkastusriski
Tarkastusriskillä tarkoitetaan useimmiten riskiä ns. II-tyypin (beta) virheelle (false negative):
tilintarkastusraportissa on kannanotto, että kohdeasia (esimerkiksi tilinpäätös) ei sisällä olennaisia virheitä,
vaikka kohdeasiassa on olennainen virheellisyys.
I-tyypin (alpha) virheessä (false positive) tilanne on toisin päin: kannanoton mukaan kohdeasia sisältää olennaisen virheen, vaikka niin ei ole.
TE-keskus
TE-keskukset eli työ- ja elinkeinokeskukset olivat valtionhallinnon virastoja,
joihin oli koottu yhteen kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt.
TE-keskukset aloittivat toimintansa vuonna 1997 ja niitä oli 15.
Tietokoneavusteinen tarkastus (CAATs)
Tarkastusta, jossa tietokoneen käytöllä mahdollistetaan hyödyllisiä tarkastustoimenpiteitä, joiden manuaalinen suorittaminen ei olisi kustannusvaikuttavaa tai edes mahdollista.
Kysymys on useimmiten analyyttisten menetelmien soveltamisesta.
Tarkastustoimenpiteinä tulevat kysymykseen mm. tietojen poiminnat ja menettelyt,
joilla selvitetään, onko eri lähteistä olevien tietojen välillä tunnettuja riippuvuuksia vaikutuksineen,
joita tulisi olla ja haetaan selityksiä, jos riippuvuudet vaikutuksineen poikkeavat odotuksista tai ovat muutoin ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedetään.
Tilivirasto
Tilivirasto on kirjanpidon ja maksuliikenteen hoidon vastuuyksikkö,
joka on valtion yhtenäisen maksuliike- ja kirjanpitojärjestelmän kautta yhteydessä
valtion kassaan ja Valtiokonttorissa keskitetysti hoidettuun keskuskirjanpitoon.
Tilivirastoon saattoi kuulua useita itsenäisiä virastoja ja laitoksia,
joista monet toimivat tiliviraston maksupisteinä.
Kun tilivirastojen toiminta kattoi koko valtiontalouden, osa tilivirastoista oli erittäin suuria ja/tai monimuotoisia.
Kun VTV ei tarkastanut tilivirastoja vuosittain, oli yleistä tarkastaa useamman vuoden taloudenhoitoa samassa tarkastuksessa.
Valtiovarainministeriö päätti, mitkä virastot ja laitokset toimivat tilivirastoina
(esimerkki).
Tilivirastoista käytetään nyttemmin nimitystä kirjanpitoyksikkö.
Tilivelvollisuus
Tilivelvollisuus eli vastuuvelvollisuus on toimeksisaajan vastuussa olemista toiminnastaan,
josta ja jonka vaikutuksista hänen odotetaan tekevän selkoa toimeksisaajalleen.
Tiliviraston johto
Tiliviraston johto on eri asia kuin viraston ja laitoksen johto, koska tilivirastoon voi kuulua useita
oikeudellisesti itsenäisiä virastoja ja laitoksia.
Toimintamenot
Kulutusmenot täydennettynä menolajin 70. (Kaluston hankinta) menoilla
Toimintoketju
Prosessi, jossa toteutetaan talouden hoitoon liittyvä tehtävä, josta aiheutuu kirjanpitoon merkittäviä tuloja, menoja
tms. tilinpäätöksen vaikuttavia tapahtumia.
Toiminnantarkastus
Tuloksellisuuden laskentatomi
Ulkoisen ja sisäisen laskentatoimen yhdistelmä, jolla virasto ja laitos seuraa sille asetettujen tulostavoitteiden toteutumista
ja muuta tuloksellisuuttaan, jotta voisi antaa ulkoisessa tilinpäätösraportoinnissa toiminnastaan
oikean ja riittävän kuvan talousarvion noudattamisesta, tuotoistaan, kuluistaan, taloudellisesta asemastaan
sekä toiminnastaan ja tuloksellisuudestaan sekä niiden kehityksestä.
Laskentatoimesta säädetään talousarviolain 16 §:ssä.
Tuloksellisuustarkastus
Toiminnantarkastus, jonka kohdeasiana korostuu tuloksellisuus.
joksi Pääjohtaja Tuomas Pöysti alkoi nimittää toiminnantarkastusta Valtiontalouden tarkatusvirastossa
Ruotsin SAI:n,
"Effektivitetsrevision"n mallia seuraten.
Tulosbudjetointi
Budjetointi, jossa on viraston ja laitoksen kulutusmenot ja kalustonhankintamenot budjetoidaan yhdelle toimintamenomomentille
2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi eikä menolajikohtaisesti 1-vuotiseksi kiinteäksi- tai arviomäärärahaksi.
Tulosohjaus
Tulosohjauksessa ministeriö asettaa alaiselleen hallinnolle
– tavoitteita, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin tarpeisiin (vaikuttavuustavoitteet) sekä
– tavoitteita saada aikaan saman verran tai enemmän vähemmällä.
Talousarvioasetuksessa (1243/1992)
säädetään mm. tulostavoitteiden asettamisesta (1b §), niihin liittyvästä suunnittelusta ja toimeenpanosta (10-11 §)
ja niiden saavuttamista koskevasta tilivelvollisuudesta (65 §, 65i §) ja raportoinnista (68b §).
Työjärjestys
noudatettavaksi määrätty säännöstö, jonka mukaan virastossa ja laitoksessa työskennellään.
Työjärjestyksessä säädetään yleensä mm. organisaatiosta ja sen yksiköistä ja niiden tehtävistä sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta.
Vaarallinen työyhdistelmä
Vaarallinen työyhdistelmä muodostuu esimerkiksi, kun maksuliikennettä tai omaisuutta hoitava työntekijä
saa tehtäväkseen myös rekisteröidä maksuliikennettä tai omaisuutta koskevia tapahtumia (mm. kirjanpitoon).
Valtion tilinpäätöskertomus eli hallituksen vuosikertomus
kalenterivuosittain hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa koskeva hallituksen kertomus eduskunnalle.
Kertomuksesta on säädetty valtioneuvostosta annetun lain 175/2003 9a §:ssä.
Valtiovarain controller - toiminto varmistaa, että kertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot
valtiontaloudesta ja valtion taloudenhoidosta sekä toiminnan tuloksellisuudesta, talousarvion noudattamisesta,
valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta.
Valtiovarain controller -toiminto (VVC)
VVC:stä on säädetty ensimmäisen kerran talousarviolain
luvun 4 (Taloudenhoidon ohjaus ja sisäinen valvonta) pykälissä 24e - 24h (1216/2003).
Pykäliä koskevan lakiesityksen
mukaan VVC
– varmistaa valtion tilinpäätöskertomukseen otettavien tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden
– ohjaa valtiontaloudellista raportointia, arviointitoimintaa ja sisäisen valvonnan järjestämistä ja kehittäisi niiden laatua
– varmista ja edistää valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien toimivuutta.
– yhteen sovittaa ja ohja valtion vastuulla olevien Euroopan unionin varojen hallinnollista valvontaa.
Valtuus
Virastolle ja laitokselle oikeus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia,
joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin tulo- ja menoarvioihin.
Valtuus annetaan määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuna
ja sitä saadaan käyttää sen varainhoitovuoden aikana, jonka tulo- ja menoarvioon se on otettu (ks. talousarviolain 10 §)
Valvontailmapiiri (Control environment)
Standardid, prosessit ja rakenteet, jotka muodostavat perustan sisäisen valvonnan suorittamiselle koko organisaatiossa.
Siihen kuuluvat mm. rehelllisyys ja eettiset arvot ja se, miten ylin johto hoitaa valvontatehtävänsä.
Ks. yhteenveto (s. 4),
joka on tehty COSO-raportista Internal Control - Integrated Framework (2013).
Vastuunalaisuus
Hallintotehtävien ja taloudenhoidon arvioitavuutta eri kriteereillä,
vastuunalaisen velvoitetta antaa selvitys menettelyistään ja asettua arvioitavaksi
sekä velvoitetta tehdä tarvittavat johtopäätökset arvioinnin johdosta.
Vastuunalaisuus ei toteudu itsestään.
Se edellyttää oikeita ja riittäviä tietoja arvioinnin ja keskustelun kohteeksi tulevasta asiasta.
Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta
HE 56/2003 vp, s. 5
Vuositilintarkastus (VST)
Vuositilintarkastusohjeen eli ns. TATAKE-ohjeen tai
VUOTI-ohjeen mukaisesti tehty tilintarkastus.
Tilintarkastukset oli tarkoitus tehdä kaikissa tilivirastoissa joka vuosi.
Vuosiyhteenveto
Vuositilintarkastusohjeen eli VUOTI-ohjeen kohdassa 5.2.4. (Tilintarkastuksen vuosiyhteenveto)
mainittu yhteenveto tarkastuksesta, sen havainnoista ja kohdeasioissa havaituista kehittämistarpeista, joita ei ole sisällytetty tilintarkastuskertomukseen.
Väittämä
Tarkastuksen kohdeasiaan sisältyvä oikeellisuustekijä,
jota vasten tarkastaja tarkastelee potentiaalisia virheellisyyksiä.
Tilinpäätöslaskelmien tapauksessa yleisesti käytetyt väittämät koskevat (1) liiketapahtumia, (2) tase-eriä ja
(3) tietojen esittämistä tilinpäätöksessä (ks. ISA 315: 4(a) ja A110-A113).
Väliraportti
Tarkastustuloksia sisältävä raportti, jolla saatetaan tarkastuskohteen tiedoksi tarkastuksen
keskeiset havainnot, johtopäätökset ja suositukset ennen varsinaista tarkastuskertomusta.
Tavoitteena on informoida tarkastuksen toteutustilanteesta ja saada käynnistymään korjaavia toimenpiteitä, joihin tarkastushavainnot antavat aihetta.
Yhtäläisen suojan periaate
Euroopan unionin (EU) toiminnasta tehdyn
sopimuksen konsolisoidun version
6 luvussa käsitellään petosten torjuntaa todeten mm., että
"jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä
kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä.
Petosten torjuntaan kuuluvat jäsenvaltiot toimintannan yhteensovittaminen
ja Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädäntötoimet em. periaatteen toteuttamiseksi.
Yleinen tarkastusohjelmisto (Generalized Audit Software (GAS))
Yleinen tarkastusohjelmisto tarkoittaa ohjelmistoa,
joka on suunniteltu lukemaan, käsittelemään ja kirjoittamaan tietoja käyttämällä toimintoja ja mukautettuja makroja, jotka suorittavat tiettyjä tarkastusrutiineja.
Se on työkalu tietokoneavusteisten tarkastustekniikoiden soveltamiseen.
|