Ohjeistus
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) asetti 1984 [TATAKE-] työryhmän selvittämään
tiliviraston talouden tarkastusten kehittämistä.
Tavoitteena oli tarkastaa kaikki tilivirastot voimavaroja olennaisesti lisäämättä niin usein,
että tarkastuksen ennalta ehkäisevä vaikutus on riittävä ja VTV saa
riittävän varmuuden taloudenhoidon laillisuudesta.
Työryhmä ehdotti tarkastuksen kohdealueen tarkentamista,
tarkastusmenetelmien ja -listojen kehittämistä ja raportoinnin yksinkertaistamista.
Näin tarkastus voitaisiin suorittaa 20 työpäivässä [--1--].
Tilintarkastuksesta pyrittiin poistamaan siihen kuulumattomat ainekset.
Sen jälkeen myös toiminnantarkastuksesta poistettaisiin siihen kuulumattomat ainekset.
Lopputuloksena olisivat puhdasoppiset tarkastuslajit [--2--].
Puhdasoppinen tilintarkastus tarkoitti yksityisen sektorin tilintarkastusta.
Siitä omaksuttiin sisäisen tarkkailun tarkastuksen painottaminen,
tositetarkastuksen laajuuden määrytyminen sisäisen tarkkailun tarkastustuloksen mukaan ja vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus.
Yritysten tilintarkastuksista poiketen tilintarkastuskertomuksen kannanotot annettaisiin kuitenkin
rajoitetulla varmuudella.
Vuositilintarkastuksen vaiheet ja niiden sisältö kuvataan seuraavassa.
| Vaihe | Sisältö |
|
| – Yleisseuranta ja tarkastussuunnitelma |
– Tilivirastotiedoston päivitys; HÄLY-raportit [--3--]; yleisselvitys; työsuunnitelma
|
| – Tarkastus |
– Sisäinen valvonta eli sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus; tilinavaus; juokseva kirjanpito; tilinpäätös;
tilivirastokohtaiset asiat; jälkitarkastus
|
| – Raportointi |
– Kertomus; muut huomautukset; tarkastuksen työpaperit
|
Sisäisen tarkkailun taso määräisi juoksevan kirjanpidon eli
tapahtumakohtaisen tarkastuksen laajuuden (laajan tai rajoitettu).
Sisäisen tarkkailun tarkastuksesta annettiin erillinen ohje.
Muitakin ohjeita annettiin, mm. otantaan perustuvasta tositetarkastuksesta.
Tositetarkastusta varten oli virhelista [--4--].
Virheistä laskettiin niiden tilastollista merkitsevyyttä.
Omat kommentit
TATAKE-tarkastuksiin meni enemmän aikaa kuin oli suunniteltu.
Vuositilintarkastusohjeessa ei otettu riittävästi huomioon valtionhallinnon ja yksityisen sektorin välisiä eroja
eikä tilivirastojen välisiä mittaluokkaeroja.
Tilivirastoon saattoi kuulua yksi tai useita virastoja ja laitoksia
ja toimintoketjujen määrä
eri tilivirastoissa saattoi vaihdella valtavasti (ks. esimerkiksi TIKE).
Tarkastusohjetta ei myöskään aina sovellettu kuten oli tarkoitettu [--5--].
------
[--1--]
Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 259, 289 ja 299.
[--2--]
Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 386.
[--3--]
HÄLY-järjestelmään avulla oli tarkoitus poimia valtion yhtenäisestä kirjanpitojärjestelmästä poikkeamia,
jotka tarkastettaisiin vuositilintarkastuksen yhteydessä.
Järjestelmää ei saatu koskaan toimimaan kunnolla.
[--4--]
Virhelista sisälsi kaikki mahdolliset virheet, joita oli tositteessa tai sitä koskevissa kontrolleissa tai tapahtumassa, jota tosite todensi.
[--5--]
Vuonna 1989 VTV:n tarkastushenkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan huomattava osa vastaajista katsoi,
että sisäisen tarkastuksen ja tarkkailun taso ei ohjannut vuositilintarkastuksen tekemistä.
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 410
Lisäksi sisäisen tarkkailun tarkastustuloksilla ei ollut tarkastukseen toivottua ohjausvaikusta .
| 