Tarkastusohjeiden kehitys Valtiontalouden tarkastusvirastossa
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastusohjeet kehittyivät hitaasti.
Tilintarkastusta tehtiin vuoteen 1987 saakka vuositilien ja tilinpäätöksen tarkastuksesta VTV:n antaman yleismääräyksen (Nro 3/1973) mukaan.
Toiminnantarkastusohjeista valmistui erilaisia luonnoksia vasta ns. TOTAKE-hankkeen (vuoden 1989) jälkeen;
sitä ennen tarkastuksia ohjasivat ensisijaisesti
tarkastajan ja häntä ohjaavan tarkastuspäällikön (toimistopäällikkö) harkinta, kyvykkyys ja mielenkiinto.
Kesti aikansa, ennen kuin VTV otti tarkastusohjeessaan huomioon
INTOSAI:n tarkastusstandardit.
Ne oli tarkoitettu yhdenmukaistamaan ylimpien tarkastusviranomaisten
(SAI) tarkastusta ja nostamaan sen tasoa.
Ensimmäiset tällaiset tarkastusstandardit julkaistiin vuonna 1989
(ks. toinen sivu).
Ne otettiin 10 vuotta myöhemmin huomioon VTV:n tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen toimintayksikön (TL)
vuositilintarkastusohjeessa (1999),
jonka pääasiallisena valmistelijana toimin.
Työ vaati sinnikkyyttä, sillä VTV:ssä vieroksuttiin muuta kuin suomalaista
tarkastus- ja valvonta-ajattelua [--1--].
Viimeisimmän tilintarkastusohjeen valmistelu (2012-2013) keskeytyi
TL:n johdon kyvyttömyyteen päättää,
missä laajuudessa ja miten INTOSAI:n standardit otetaan ohjeessa huomioon (resurssien niukkuuden takia).
Tuloksellisuustarkastusta kehitettiin VTV:ssä [vaikuttavuuden] tutkimukseksi mm.
rajaten laillisuuskysymykset selvemmin tarkastuksen ulkopuolelle (ks. toinen sivu).
Omat kommentit
Tarkastusohjeet voidaan nähdä osana laadunhallintajärjestelmää [--2--],
jolla hallitaan tarkastusriskiä.
Jos ohjeita noudatetaan, ne ehkäisevät virheitä [--3--].
TL:n tarkastusriski pysyi jatkuvasti korkeana suurien tilivirastojen tilintarkastuksissa
(1991-1998 ja 2008-2014).
VTV:n tuloksellisuustarkastuksen (2014-2019) tarkastusriski
taas toteutui mm. tarkastuslajin
kyvyttömyydessä tuoda lisäarvoa tarkastusraportin käyttäjille
tarkastuksen kohdeasian taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta (ks. toinen sivu).
Yritin korjata tilannetta TL:ssä.
Valmistelin tilintarkastusohjeita ja VTV:n yleisiä ohjeita.
Lähdin siitä, että ohjeet on voitava toteuttaa kustannustehokkaasti.
Testasin ohjeiden toimivuutta ja käytin tietokoneavusteisuutta tarkastustoimien mahdollistajana [--4--].
Ohjeiden toimeenpanoa alaviitteessä [--1--] tarkoitetulla tavalla oli edistettävä muutoinkin -
kuten kehittämällä tarkastusresurssien allokoinnin tietoperustaa,
kouluttamalla tarkastajia ja luomalla edellytyksiä tietojen jakamiselle.
Tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikössä en saanut osallistua tarkastusohjeiden kehittämiseen,
vaikka ilmaisin siihen kiinnostukseni useaan kertaan eri vuosina.
------
[--1--]
Pääjohtaja Esko Niskanen oli pitänyt tarpeellisena ikkunoiden avaamista ulospäin jo 1970-luvulla.
Silloin hän sai vastaansa arvostetun puheenvuoron:
"Suomi on Suomi.. Olosuhteemme ovat erilaiset,
emme tarvitse malleja muualta."
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 458.
[--2--]
SAI:lla tulee olla organisaatiotasoinen laadunhallintajärjestelmä, joka varmistaa tarkastusstandardien noudattamisen
ISSAI 140:ssä
(Quality Management for SAIs) sanottujen vaatimusten mukaisesti.
ISSAI 140 oli valmisteilla, kun tämä sivu kirjoitettiin (20.7.2023).
Tuolloin kommentoitavana oleva luonnos edellytti SAI:lta
IFPP:n huomioon ottavaa riskinarviointiprosessia,
jossa asetetaan laatutavoitteet, tunnistetaan ja arvioidaan laaturiskit sekä suunnitellaan vastaukset laaturiskien käsittelemiseksi.
VTV:n laadunhallintaa käsitellään yksityiskohtaisemmin toisella sivulla.
[--3--]
Ohjeet voivat kapeuttaa näkökulmaa tarkastuksen kohdeasiaan.
Tämän takin valmistelemissani TL:n ohjeissa korostettiin tilintarkastajan
tehtävää raportoida havaitsemansa tilintarkastusohjeistuksen puutteet ja epäkohdat ohjeistuksen korjaamiseksi
(esimerkki [Käyttäjälle, 4. kappale]).
[--4--]
Tiesin kokemuksesta (1, 2, 3, 4),
että tietokoneavusteisesti voi tarkastaa tärkeitä asioita,
joiden tarkastaminen manuaalisesti oli käytännössä mahdotonta.
Sitten TL:n johto päätti erottaa tietokoneavusteisen tarkastuksen kehittämisen kiinteänä osana tilintarkastuksen kehittämistä.
Se oli virhe ja kantava ajatus tietokoneavusteisuudesta tarkastuksessa sumeni TL:ssä
(ks. toinen sivu).
|