Yhteenveto
Oikeat ja riittävät tiedot?
VUOTI-ohjeen mukaan tehdyissä tilintarkastuskertomuksissa alettiin käyttää
riittävää varmuutta
ilmaisevia kannanottoja, vaikka niiden perustaksi ei ollut aina riittävää soveltuvaa
evidenssiä [--1--].
Resurssit allokoitiin tarkastusprojekteille ottamatta huomioon riittävästi projektien erilaista vaativuutta [--2--].
Tärkeintä oli antaa tilintarkastuskertomus kaikista tilivirastoista joka vuosi viimeistään toukokuun alkupuolella.
VTV antoi eduskunnalle tilintarkastushavainnot kokoavan raportin,
joka perustui eduskuntakertomuslomakkeeseen.
Palaute
Vuoden 1996 lopussa saadun palautteen [--3--] perusteella
tilintarkastukseen erikoistuminen VTV:n sisällä oli hyvä asia.
Raportointi oli yleensä hyödyllistä,
vaikka siinä olikin kehitettävää:
liian pieniä asioita ja vastaamattomuutta johdon tarpeisiin.
Epäiltiin, pystyvätkö tilintarkastajat arvioimaan, mitä oikeat ja riittävät tiedot [tuloksellisuudesta] tarkoittavat.
Tarkastajilta odotettiin palautetta jo tarkastuksen aikana sen sijaan,
että asioista huomautetaan vasta tarkastuskertomuksessa.
Tekemieni tarkastusten vaikutukset
Vaikka tarkastushavainnot eivät aina johtaneet muutoksiin, ne ainakin antoivat aihetta pohtia,
toteutuuko tulosohjaus ja sisäinen valvonta tarkoitustaan vastaavasti.
Samat asiat olivat askarruttaneet valtiovarainministeriötä [--4--].
Tarkastin sekä tulosohjausta (sivut 1,
2, 3 ja 4)
että sisäistä valvontaa (sivut 1, 2,
3 ja 4).
Tärkeimmät tarkastushavaintoni koskivat maataloushallintoa.
Se organisoitiin uudelleen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
Vuosina 1995-1998 tein MMM:ssä tarkastusneuvoksena tekemättä
jäänyttä työtä sisäisen valvonnan kehittämiseksi.
MMM:öön siirryttyäni VTV allokoi lisää resursseja MMM:n tarkastukseen
(ks. toisen sivun alaviite [--4--]).
Omat kommentit
VTV tarkasti tilivirastoja.
Ne ovat puhtaasti tiliorganisatorisia järjestelyjä.
Tarkastusriski oli korkea varsinkin suurissa tilivirastoissa.
Tilivirastoon kuuluvat virastot ja laitokset poikkesivat toimintakulttuuriltaan [--5--]
sekä toiminnan ja talouden volyymien, monimutkaisuuden ja maantieteellisen hajaantuneisuuden suhteen.
Kolme viimeksi mainittua tekijää otettiin ensimmäisen kerran yhdenmukaisella tavalla huomioon vasta 1999,
kun tarkastusresursseja allokoitiin kehittämäni ABC-analyysin avulla.
Siihen saakka merkittäviä osia suurien tilivirastojen tuloista, menoista ja tase-eristä jäi vuodesta toiseen tarkastamatta.
Maatilahallinnossa nämä osat edustivat rahamääräisesti usean pienen tiliviraston yhteenlaskettua tulo- ja menovolyymia.
Maatilahallinto jäi alitarkastetuksi [--6--].
Omat ongelmansa tulivat VTV:n linjauksesta,
että kaikki tilivirastot tarkastetaan kuten yksityisen sektorin tilintarkastuksessa.
Sen sijaan, että tarkastus olisi sopeutettu tilivirastojärjestelyyn, tilivirastojärjestelyä alettiin sopeuttaa tilintarkastukseen.
VTV alkoi ajaa kaikkien virastojen ja laitosten muuttamista itsenäisiksi tilivirastoiksi.
Se tuntui käsittämättömältä.
Se oli myös kallis ratkaisu valtiolle (ks. toinen sivu).
------
[--1--]
Riittävällä varmuudella kannanotto oli annettava talousarvion noudattamisesta ja tilinpäätöslaskelmien oikeellisuudesta.
Tilinpäätöslaskelmien numeerinen oikeellisuus on mahdollista tarkastaa riittävällä varmuudella.
Sen sijaan hallinnollisen kirjanpidon toteutumalaskelman asiallisen oikeellisuuden toteaminen riittävällä varmuudella
vaatii paljon työtä, jos tiliviraston tuloarviot ja määrärahat ovat useilla momenteilla ja niiden sitovat perustelut ovat monikohtaiset.
[--2--]
Resurssit allokoitiin tilintarkastuksiin ennen kuin olennaisen virheellisyyden riskit tilivirastoissa oli selvitetty.
Allokointia ei muutettu, vaikka tein mielestäni perustellun ehdotuksen (2.6.1991):
"Tilivirastot ovat eri kokoisia, ja niiden toiminta on erilaista.
Tämän tulisi näkyä tilivirastojen tarkastukseen varattavissa henkilötyöpäivissä.
Tarkastukset tulisi jyvittää sen mukaan kuin tiliviraston tarkastukseen arvioidaan menevän työpäiviä.
Jyvittämisessä voitaisiin käyttää mm. seuraavia perusteita:
☆ Sisäinen tarkastus
☆ Tositteiden lukumäärä
☆ Työntekijöiden määrä: (a) Virkasuhteiset; (b) työsopimussuhteiset
☆ Momenttien lukumäärä
☆ Rahastot yms.
☆ Paikallistarkastukset
[--3--]
Kysymys oli "Tilintarkastuksen vaikuttavuus"-analyysista.
Se perustui kyselyihin ja haastatteluihin koskien 20 harkinnanvaraisesti valittua tilivirastoa,
sekä useita ministeriöitä, valtiokonttoria ja valtiontilintarkastajia sekä 17 tilintarkastajaa VTV:ssä.
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 643-644.
[--4--]
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Juhani Kivelä kiitteli tarkastusneuvos Erkki Mäki-Rannan
yhteenvetoa tulosohjattujen virastojen vuoden 1992 vuositilintarkastuksista:
"Raportti pureutuu ytimekkäästi tulosohjauksen ajankohtaisiin ongelmiin".
Kivelä toivoi lisäksi VTV:n näkemystä siitä, miten sisäisen valvonnan tasoa voitaisiin nopeasti parantaa.
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 561-562.
[--5--]
Oli selvä ero esimerkiksi Maanmittauslaitoksen (MML) ja Maatilahallituksen (MTH) sen piirihallinnon välillä.
MML:n sisäinen valvonta oli hyvin järjestetty ja
MML kehittyi jatkuvasti ja nopeasti tulosohjattuna laitoksena.
Sen sijaan MMM:n hallinnonalan muissa virastoissa ja laitoksissa näissä asioissa oli niin vakavia ongelmia,
että VTV olisi saanut ottaa niihin tiukemman kannan.
[--6--]
Epäselväksi jäi mm., tarkastettiinko vientitukea riittävästi.
Tukea käytti kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM),
jolle MMM irrotti määrärahaa KTM:n pyyntöjen perustella.
Tilintarkastaja teki tarkastuksen vain tilivirastossa, jota hän tarkasti.
Irrotettujen määrärahojen käyttöä ja irroituspyytöjen asianmukaisuutta
ei välttämättä tarkastettu vastaanottavassa tilivirastossa.
Vuoden 1993 talousarvion momentille 30.32.40. (Maataloustuotteiden vientituki, arviomääräraha) oli budjetoitu 1.815,0 Mmk.
Vuonna 1994 vientitukia ja hinnanerokorvauksia alettiin maksaa perustetusta maataloustuotteiden markkinointirahastosta,
jonne tehtiin siirtoja valtion talousarviosta (vuoden 1994 talousarviossa 1.150,0 Mmk).
|
