Tilintarkastukset (VUOTI)

Yhteenveto

VUOTI-ohjeen mukaan tehdyissä tilintarkastuskertomuksissa alettiin käyttää riittävää varmuutta ilmaisevia kannanottoja, vaikka niiden perustaksi ei ollut aina riittävää soveltuvaa evidenssiä [--1--]. Resurssit allokoitiin tarkastusprojekteille ottamatta huomioon riittävästi projektien erilaista vaativuutta [--2--].

Kaikesta huolimatta VTV:n tilintarkastuksen toimintayksikkö sai hyvää palautetta. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Juhani Kivelä kiitteli tarkastusneuvos Erkki-Mäki-Rannan yhteenvetoraporttia tulosohjattujen virastojen vuoden 1992 vuositilintarkastuksista: "Raportti pureutuu ytimekkäästi tulosohjauksen ajankohtaisiin ongelmiin". Kivelä toivoi kuitenkin VTV:n näkemystä siitä, miten sisäisen valvonnan tasoa voitaisiin nopeasti parantaa [--3--].

Vuoden 1996 lopussa laajemmalta joukolta saadun palautteen [--4--] mukaan tilintarkastukseen erikoistumista VTV:n sisällä pidettiin hyvänä. Raportointia pidettiin yleensä hyödyllisenä, mutta siinä oli myös kehitettävää: raportteihin vietiin liian pieniä asioita, raportit eivät palvelleet tarkastuskohteiden johdon tarpeita ja epäiltiin, pystyvätkö tilintarkastajat arvioimaan, mitä oikeat ja riittävät tiedot [varsinkin tuloksellisuudesta] tarkoittavat. Tarkastajilta myös odotettiin tulisi tulkintaohjeita ja neuvoja tarkastuksen aikana sen sijaan, että asioista huomautetaan vasta tarkastuskertomuksessa.

Omat kommentit

Tekemissäni tarkastuksissa (VUOTI) huomasin selvän eron Maanmittauslaitoksen (MML) ja muiden tarkastamieni virastojen välillä. MML:n taloudenhoito ja sisäinen valvonta olivat hyvin järjestetty ja MML oli hyvin johdettu. Havaitut virheet olivat enemmän muodollisia kuin sisällöllisiä. Sen sijaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sisäisen valvonnan ongelmat olivat suuret ja virheet sen verran vakavia, että VTV olisi voinut ottaa niihin tiukemman kannan. Sisäistä valvontaa ei saatu nopeasti kohennettua, joten maatilahallinto jäi olennaisuuden ja riskin perusteella arvioiden alitarkastetuksi. Epäselväksi jäi sekin, miten hyvin vientituen käyttöä tarkastettiin. Tukea käytti kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), jolle MMM irrotti määrärahaa KTM:n pyyntöjen perustella [--5--].

Kun tulosohjauksessa oltiin ottamassa käyttöön, siinä oli kehitettävää sekä MML:ssä että maataloushallinnossa. Ero oli siinä, että MML kehittyi jatkuvasti ja nopeasti tulosohjattuna laitoksena, mutta maataloushallinnolle tulosohjaus oli vierasta. Ilman mm. pääjohtaja Kalevi Hemilää tulosohjaus oli uskoakseni myös jäänyt sellaiseksi MTH:lle [--6--].

Omat ongelmansa tulivat siitä, että VTV tarkasti tilivirastoja. Ne ovat puhtaasti tiliorganisatorisia järjestelyjä. Tarkastusriski oli korkea varsinkin tarkastettaessa suuria tilivirastoja. Merkittäviä osia niiden tuloista, menoista ja tase-eristä jäi vuodesta toiseen tarkastamatta. MTH:ssä nämä osat edustivat rahamääräisesti usean pienen tiliviraston yhteenlaskettua tulo- ja menovolyymia. Sen sijaan, että tarkastus olisi sopeutettu tilivirastojärjestelyyn, tilivirastojärjestelyä alettiin sopeuttaa tilintarkastukseen. VTV alkoi ajaa kaikkien virastojen ja laitosten muuttamista itsenäisiksi tilivirastoiksi, mitä en koskaan ymmärtänyt.

------

[--1--] Riittävällä varmuudella kannanotto oli annettava talousarvion noudattamisesta ja tilinpäätöslaskelmien oikeellisuudesta. Tilinpäätöslaskelmien numeerinen oikeellisuus on mahdollista tarkastaa riittävällä varmuudella. Sen sijaan hallinnollisen kirjanpidon toteutumalaskelman asiallisen oikeellisuuden toteaminen riittävällä varmuudella vaatii paljon työtä, jos tiliviraston tuloarviot ja määrärahat ovat useilla momenteilla ja niiden sitovat perustelut ovat monikohtaiset.
[--2--] Resurssien allokointia ei muutettu, vaikka tein mielestäni perustellun ehdotuksen (2.6.1991): "Tilivirastot ovat eri kokoisia, ja niiden toiminta on erilaista. Tämän tulisi näkyä tilivirastojen tarkastukseen varattavissa henkilötyöpäivissä. Tarkastukset tulisi jyvittää sen mukaan kuin tiliviraston tarkastukseen arvioidaan menevän työpäiviä. Jyvittämisessä voitaisiin käyttää mm. seuraavia perusteita:
1. Sisäinen tarkastus
2. Tositteiden lukumäärä
3. Työntekijöiden määrä: (a) Virkasuhteiset; (b) työsopimussuhteiset
4. Momenttien lukumäärä
5. Rahastot yms.
6. Paikallistarkastukset
[--3-- Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 561-562. Yhteenvetoraportti oli kirjoitettu vuonna 1993.
[--4--] Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 643-644. Kysymys oli "Tilintarkastuksen vaikuttavuus"-analyysista. Se perustui kyselyihin ja haastatteluihin koskien 20 harkinnanvaraisesti valittua tilivirastoa, sekä useita ministeriöitä, valtiokonttoria ja valtiontilintarkastajia sekä 17 tilintarkastajaa VTV:ssä.
[--5--] Tilintarkastajat tekivät tarkastuksen yhdessä tilivirastossa ja irrotettujen määrärahojen käyttöä piti tarkastaa vastaanottavassa tilivirastossa. Vuoden 1993 talousarvion momentille 30.32.40. (Maataloustuotteiden vientituki, arviomääräraha) oli budjetoitu 1.815,0 Mmk. Vuonna 1994 vientitukia ja hinnanerokorvauksia alettiin maksaa perustetusta maataloustuotteiden markkinointirahastosta, jonne tehtiin siirtoja valtion talousarviosta (vuoden 1994 talousarviossa 1.150,0 Mmk).
[--6--] MTH:lle asetettiin mm. seuraava päämäärä (Toiminnan suunnittelu, MTH, 5.9.1990): "Tuotantoa ohjataan maataloustulolaissa asetettujen periaatteiden mukaisesti. Vuoteen 1997 mennessä valtion maksaman vientituen osuus on supistettu kolmasosaan vuoden 1989 tasosta."

Paluu etusivulle
Edellinen valikko

Taustaa
Ohjeet

-------

Tarkastukset:

Maanmittaushallitus 1991
(55/53/92)
Maatilahallitus 1991
(266/53/91)
Maanmittaushallitus 1992
(64/53/93)
Maatilahallitus 1992
(86/53/93)
Maanmittauslaitos 1993
(100/53/94)
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 1993
(103/53/94)
Maa- ja metsätalousministeriö 1993
(103/53/94)