Tilintarkastusohje 1.0

Kun Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) päätöksellä 18.10.1990 oli perustettu vuositilintarkastusyksikkö [--1--] ja yksikkö oli aloittanut toimintansa 1.1.1991, käynnistyivät mm.
– melko säännölliset toimistokokoukset ja atk-yhdyshenkilötoiminta,
– vuositilintarkastuksen tulosjohtamista selvittävä VST-TUJO-ryhmä [--2--] (6.6.1991-1.10.1991) ja
– vuositilintarkastuksen uudistamista selvittävä VUOTI-ryhmä (2.3.1992-18.11.1992) [--3--].

VUOTI-työryhmä

Vuositilintarkastus- eli VUOTI-ohjeen kehittäminen aloitettiin vuonna 1990 tarkastusneuvos Erkki Mäki-Rannan johdolla. Häntä avusti toimistopäällikkö Erkki Pitkänen [--4--]. Varsinaista ohjeen kirjoittamista edelsi VTV:n TUJO-hanke ja VUOTI-ryhmä asettaminen [helmikuussa 1992]. VTV:n tilintarkastusta alettiin uudistaa niiden linjausten mukaan, joihin valtiovarainministeriön (VM) asettama, vahvasti VTV-vetoinen työryhmä oli päätynyt selvittäessään hallinnon tulosohjauksen vaikutuksia valtiontalouden tarkastustoimintaan [--5--].

VUOTI-ohje

VTV:n tilintarkastuksen päätuotteeksi tuli vuositilintarkastus, joita täydensivät taloudenhoidon erityistarkastukset ja erilliset tilintarkastustehtävät. Vuositilintarkastuksen kohdeasiat olivat:
– tulo- ja menoarvion eli talousarvion noudattaminen
– sisäinen valvonta
– kirjanpito ja tilinpäätös
– ohjausta tukeva laskentatoimi ja tulosinformaatio.

Suurin muutos oli, että talousarvion noudattamista koskevan kannanoton antaminen riittävällä varmuudella. Muutos toteutettiin kaikissa uuden tilintarkastusyksikön tilintarkastuksissa - siis jo ennen VUOTI-ohjeen valmistumista. Sisäisen valvonnan, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastusta koskeva ohjeistus muuttui vain vähän siitä, mikä se oli ollut. Uutena tarkastusmenettelynä mukaan tulivat ns. harkitut analyysit, jotka perustuivat tietokoneavusteiseen tarkastukseen. Tulosinformaation tarkastuksen sisällön määrittely tuotti eniten töitä. Tuloksellisuutta ei voitu pitää vain saavutettujen tulostavoitteiden saavuttamisena. Merkitystä oli tulostavoitteilla itsessään (mm. niiden kattavuus suhteessa viraston ja laitoksen toimintaan) ja sillä, mitä kaikkea muuta olisi otettava huomioon tuloksellisuutta tarkasteltaessa.

Tilintarkastuksia oli määrä tukea taloudenhoidon erityistarkastuksilla, jotka kohdistuvat taloushallinnon järjestelmiin.

Omat kommentit

VUOTI-ohje rakentui pitkälti ns. TATAKE-ohjeen perustalle. Sitä oli täydennetty erityisesti ohjausta tukevan laskentatoimen ja tulosinformaation tarkastuksen osalta. Lähtökohdat tulivat yksityisen sektorin tilintarkastuksesta (mm. hyvä tilintarkastustapa) [--6--].

Mielestäni talousarvion noudattamista koskevan kannanoton antaminen tilintarkastuskertomuksessa riittävällä varmuudella oli virhe, koska siinä meneteltiin vastoin kansainvälisesti hyväksyttyjä tilintarkastusstandardeja [--7--]. Kannanoton tueksi ei ollut [resurssisyistä] mahdollista saada riittävää soveltuvaa evidenssiä, kun tilivirasto oli niin suuri ja monimuotoinen, että suuria osia siitä jäi tarkastamatta.

Osuuteni ohjeen valmistelussa koski kohtia 4.1. (Tavoiteasettelun perusteiden tarkastus), 4.4.3. (Kirjanpidon toimivuus ja luotettavuus) [--8--] ja 4.6.2. (Toimintakertomuksen tarkastus).

------

[--1--] Valtion koulutuskeskuksessa eräässä koulutustilaisuudessa [ehkä 1986 - 1987] meitä kurssilaisia pyydettiin piirtämään, miten VTV voisi organisoitua. Piirsin organisaation, jossa oli erikseen tilintarkastusosasto ja toiminnantarkastusosasto ja muita osastoja. Kurssia vetänyt erikoistutkija Olavi Naulapää arvioi mietteliäänä piirrostani: en ymmärrä, miten tuo voisi toimia.
[--2--] Työryhmä oli VTV:n tulosohjausta selvittävän työryhmän alatyöryhmä, johon kuuluivat tarkastusneuvos Erkki-Mäki-Ranta (puheenjohtaja), toimistopäällikkö Erkki Mäki-Ranta, ylitarkastaja Matti Mattila ja erikoistutkija Mauri Saikko. Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 470-471.
[--3--] Aikarajat eivät ole tarkkoja; ne perustuvat päivämäärämerkintöihin ollessani hankkeissa ja työryhmissä.
[--4--] Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 443. Uudistustyöhön oli ensin kaavailtu TATAKE II -työryhmää, mutta sen toimintaa ei saatu käynnistymään.
[--5--] Ks. Tulosohjauksen vaikutus ja tuon sivun alaviite 5: työryhmässä oli 8 jäsentä, joista VTV:stä puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi jäsentä, yksi entinen VTV:n työntekijä ja loput 4 muita henkilöitä.
[--6--] VUOTI-ohjeessa ei mainita tilintarkastusstandardeja, joita oli käsitelty The International Organization of Supreme Audit Institutions'n (INTOSAI) kokouksissa jo 1988 (8th UN/INTOSAI) ja 1992 (XIV INCOSAI), ks. INTOSAI: Experientia mutua omnibus prodest, INTOSAI: 5O Years (1953-2003). [--7--] ISSAI 100 (Fundamental Principles of Public-Sector Auditing), kohta 49, edellyttää tarkastajilta tarkastusmenettelyjä, jotka tuottavat riittävän soveltuvan evidenssin tilintarkastuskertomuksen kannanotolle. Jos tarkastaja ei pysty hankkimaan tällaista evidenssiä, sovellettavaksi tulee saman standardin kohdassa 51 mainittu kannanotosta pidättyminen (Disclaimed Opinion).
[--8--] Ehdotin ja sain ohjeeseen harkitut analyysit, joiden englanninkielinen termi on "analytical procedures" (ISA 520).

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Seuraava sivu

Asiakirjat

VUOTI-ohje (11/01/93)
21.1.1993

-------

Vuositilintarkastusyksikön perustamispäätös
18.10.1990