Vuositilintarkastukset (TATAKE)

Vuositilintarkastuksia koski tarkastajan toimintamahdollisuuksia selvästi tiukemmemmin rajaavat ohjeet kuin taloudenhoidon tarkastuksia. Tavoitteena oli saada niukat resurssit riittämään soveltamalla yksityisen sektorin tilintarkastusten toimintamallia. Ensisijaiset kohdeasiat olivat tilinpäätös ja kirjanpito ja niiden oikeellisuutta varmistava sisäinen valvonta. Tehokkuutta varmistivat yhdenmukaisuuteen tähtäävät ohjeet ja listat sekä valmiit lomakepohjat, jotka tarkastajan tuli täyttää. Valinnanvapautta oli lähinnä vain siinä, minkä toimintoketjun sisäistä tarkkailua tarkastettaisiin siitä annetun ohjeen mukaisesti.

Vuonna 1990 tehtiin tilivirastokysely vuositilintarkastusuudistuksesta. Kyselyyn saatiin 73 vastausta. Vastausten mukaan ..
– uusi tarkastuskäytäntöä on parempi kuin vanha - erityisesti tiliviraston johdon kannalta.
– sisäisen valvonnan tarkastus on erityisen myönteinen asia.
– tarkastus tulisi tehdä joka vuosi (vastaajien enemmistön mielipide).
– raporteissa on kehittämisen varaa - erityisesti ministeriöiden näkökulmasta.
– tarkastusta tulisi suunnata enemmän konsultoivaan ja ohjaavaan suuntaan [--1--].

Omat kommentit

Tekemieni tarkastusten (TATAKE) havainnot viittasivat taloudenhoidon sisäisen valvonnan rajoittuneisuuteen ja toimimattomuuteen:
Taloudenhoidon puitteet: puutteet ohjeistuksessa, apukirjanpidoissa, jäljitysketjussa.
Varsinainen taloudenhoito: kontrollien toimimattomuus seurauksineen [--2--], vaaralliset työyhdistelmät.
– Talousarvion ja säännösten noudattaminen: määrärahan käyttö väärään tarkoitukseen, sitovista määräyksistä poikkeaminen.

VTV:ssä sisäisen valvonnan havaintoja ei arvioitu kokonaisuutena, vaan ne kuitattiin tilivirastokohtaisesti: "Tarkastuksessa ei ole tullut esille sellaisia virheitä tai epäkohtia, jotka antavat aiheen tarkastusviraston erityiseen kannanottoon".

Talousarvioasetuksen (424/1988) 73 § ja 74 § [--3--] antoivat mahdollisuuden edistää sisäisen valvonnan kehittämistä, mutta mahdollisuutta ei hyödynnetty VTV:ssä. Sen sijaan VTV perusti viran erikoistutkijalle [--4--], joka jäi yksin hoitamaan asetuksella VTV:lle määrättyjä tehtäviä. Tehtävät poistettiin VTV:ltä [6.3.2000]. Jos VTV:lle oli mieluisampi vaihtoehto etsiä sisäisestä valvonnasta johtuvia virheellisyyksiä kuin pyrkiä ennalta ehkäisemään niitä, niin valinta ei ainakaan helpottanut tarkastustyötä (ks. esimerkiksi Maatilahallituksen 1992 tilintarkastus).

------

[--1--] Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 444-445
[--2--] Kirjanpidon sekavuus, laskujen maksun vääräaikaisuus, saajan pankkitiliä koskevan ehdon täyttymättömyys, jne.
[--3--] VTV:llä oli oikeus määräämällään tavalla saada tilivirastolta tiedot sisäisen tarkastuksen tehtävien hoidosta ja antaa tilivirastoille ohjeita sisäisen valvonnan järjestämisestä ja suorittamisesta. Sisäiseen tarkastukseen määriteltiin kuuluvan kirjanpidon, maksuliikkeen ja varallisuuden hoidon sisäisten varmistus- ja tarkkailujärjestelmien valvonta sekä kassojen, varastojen, irtaimiston ja mahdollisen muun varallisuuden tarkastaminen ja muu tiliviraston johdon tarpeelliseksi harkitsema taloudenhoidon valvonta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus.
[--4--] Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 424: VTV:n perustettiin erikoistutkijan virka, johon kuului hoitaa valtionhallinnon sisäisen tarkastuksen kehittämistehtäviä. Virkaa hoiti Arto Seppovaara.

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Edellinen sivu
Seuraava sivu

Taustaa
Ohjeet

-------

Tarkastukset:

Maanmittaushallitus 1988 (VTV 260/53/89)
Maa- ja metsätalousministeriö 1988 (VTV 33/53/90)
Sibelius-Akatemia 1990
(VTV 90/53/91)