Vuositilintarkastukset (VST)

Yhteenveto

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) alkoi soveltaa yksityisen sektorin tilintarkastusten toimintamallia (TATAKE). TATAKE:n valmistelussa keskeisin rooli oli erikoistutkija Olavi Naulapäällä. Ohjeet, listat ja valmiit lomakepohjat pakottaisivat tarkastajat yhdenmukaiseen tarkastukseen, joka rajautuu vain tilinpäätöksen ja kirjanpidon tarkastukseen ja sisäiseen tarkkailuun. Tarkastusta rajattiin paljon tiukemmin kuin taloudenhoidon tarkastuksissa; tarkastajan valinnanvapaus rajoittui lähinnä siihen, mitä toimintoketjua hän tarkastaisi.

Vuonna 1990 tehtiin tilivirastoille kysely vuositilintarkastusuudistuksesta. Kyselyyn saatuen vastausten (73 kpl) ..
– uusi tarkastuskäytäntöä on parempi kuin vanha - erityisesti tiliviraston johdon kannalta.
– sisäisen valvonnan tarkastus on erityisen myönteinen asia.
– tarkastus tulisi tehdä joka vuosi (vastaajien enemmistön mielipide).
– raporteissa on kehittämisen varaa - erityisesti ministeriöiden näkökulmasta.
– tarkastusta tulisi suunnata enemmän konsultoivaan ja ohjaavaan suuntaan [--1--].

Tekemieni tarkastusten vaikutukset

Tarkastukset lisäsivät VTV:n tietämystä sisäisen valvonnan tilasta virastoissa ja laitoksissa. Tekemistäni havainnoista merkittävimmät viittasivat taloudenhoidon sisäisen valvonnan rajoittuneisuuteen ja toimimattomuuteen:
– Taloudenhoidon puitteet: puutteet ohjeistuksessa, apukirjanpidoissa, jäljitysketjussa.
– Varsinainen taloudenhoito: kontrollien toimimattomuus seurauksineen [--2--], vaaralliset työyhdistelmät.
– Talousarvion ja säännösten noudattaminen: määrärahan käyttö väärään tarkoitukseen, sitovista määräyksistä poikkeaminen.

Omat kommentit

VTV:ssä sisäisen valvonnan havaintoja ei arvioitu kokonaisuutena, vaan ne kuitattiin [tilintarkastuskertomuksessa] tilivirastokohtaisesti: "Tarkastuksessa ei ole tullut esille sellaisia virheitä tai epäkohtia, jotka antavat aiheen tarkastusviraston erityiseen kannanottoon". Lisäksi TATAKE-tarkastuksissa merkittävien havaintojen alue kaventui toiminnan ja taloudenhoidon tarkastuksiin verrattuna.

Talousarvioasetuksen (424/1988) 73 § ja 74 § [--3--] antoivat mahdollisuuden edistää sisäisen valvonnan kehittämistä, mutta mahdollisuutta ei hyödynnetty VTV:ssä. VTV kylläkin perusti viran erikoistutkijalle [--4--], mutta hän jäi yksin hoitamaan asetuksella VTV:lle määrättyjä tehtäviä. Tehtävät poistettiin VTV:ltä [6.3.2000]. Jos VTV:lle oli mieluisampi vaihtoehto etsiä sisäisestä valvonnasta johtuvia virheellisyyksiä kuin pyrkiä ennalta ehkäisemään niitä, niin valinta ei ainakaan helpottanut tarkastustyötä (ks. esimerkiksi Maatilahallituksen 1992 tilintarkastus).

------

[--1--] Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 444-445
[--2--] Kirjanpidon sekavuus, laskujen maksun vääräaikaisuus, saajan pankkitiliä koskevan ehdon täyttymättömyys, jne.
[--3--] VTV:llä oli oikeus määräämällään tavalla saada tilivirastolta tiedot sisäisen tarkastuksen tehtävien hoidosta ja antaa tilivirastoille ohjeita sisäisen valvonnan järjestämisestä ja suorittamisesta. Sisäiseen tarkastukseen määriteltiin kuuluvan kirjanpidon, maksuliikkeen ja varallisuuden hoidon sisäisten varmistus- ja tarkkailujärjestelmien valvonta sekä kassojen, varastojen, irtaimiston ja mahdollisen muun varallisuuden tarkastaminen ja muu tiliviraston johdon tarpeelliseksi harkitsema taloudenhoidon valvonta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus.
[--4--] VTV perusti erikoistutkijan viran, jota hoiti Arto Seppovaara. Virkaan kuului hoitaa valtionhallinnon sisäisen tarkastuksen kehittämistehtäviä. ☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 424:

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Edellinen sivu
Seuraava sivu

Taustaa

Ohjeet

-------

Lisäsivut

Maanmittaushallitus 1988 (VTV 260/53/89)

Maa- ja metsätalousministeriö 1988 (VTV 33/53/90)

Sibelius-Akatemia 1990
(VTV 90/53/91)