Toiminnan ja taloudenhoidon tarkastukset (TTT)

Yhteenveto

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vanhemmat tarkastukset olivat keskenään hyvin erilaisia. Syytkin tähän tiedettiin [--1--]. Johto ja tarkastusneuvokset tiesivät, millaisia tarkastajia olisi tarvittu ja mitä VTV:ssä olisi pitänyt muuttaa [--2--]. Resurssit olivat niukat ja kynnys vaikeisiin päätöksiin oli korkea - muutokset jäivät tekemättä.

Tekemieni tarkastusten vaikutukset

Joidenkin tarkastusten taloudelliset vaikutukset olivat kohtuullisen helposti arvioitavissa. Näihin kuuluivat maksullisen toiminnan tulot (yli 12,6 miljoonan markan [Mmk] tasokorotus1986-1988) ja vähennys, jonka valtioneuvosto teki liikelaitokseksi muuttuvan yksikön aloittavaan taseeseen (noin 0,3 Mmk). Vaikeampaa on arvioida, miten paljon valtiolle tuli hyƶtyä muutoksista, jotka koskivat viljan sisäänostohintojen kausihintaporrastusta ja kulutusmenon kirjaamisperusteen muuttamista suoriteperusteiseksi.

Omat kommentit

Toiminnan ja taloudenhoidon tarkastusten tekeminen oli erinomainen mahdollisuus perehtyä valtionhallinnon toimintaan, oppia tarkastusta ja hyödyntää kykyjään. Olin sikäli onnekas, että sain toimia peräkkäin kahden erinomaisen toimistopäällikön toimistossa (Aarne Hynönen ja Esa Pirilä). Minun ei koskaan tarvinnut epäillä heidän tukeaan. Koin, että myös pääjohtaja Esko Niskanen ja tarkastusneuvos Mauri Nokelainen arvostivat työtäni.

------

[--1--] Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000 s. 203-205
– Johto oli sitä mieltä, että määräykset mekanisoivat ja yksinkertaistavat tarkastusta, jolloin samalla tarkastajana itsenäinen ja kriittinen ajattelu menettävät merkitystään.
– Tarkastusneuvos Juhani Heiskanen: Osastopäälliköiltä puuttuu "apparaatti" siihen, että tuotettaisiin tietoa oikein. Kaikki tehtävät ja toimeksiannot on suunniteltava "räätälintyönä" eli mihin pystyy.
– Tarkastusneuvos Juhani Heiskanen: Päälliköiden pitäisi olla aktiivisia tarkastuspäälliköitä, eikä vain passiivisia luonnosten lukijoita. Ja pitää olla pätevämpää henkilökuntaa alaisuudessa: "Pitäisi olla enemmän korvien välissä".
[--2--] Lähteestä: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 211-212 [vuosi 1982]
– Tarkastusneuvos Juhani Heiskanen: Tarkastajalla pitäisi olla taipumusta kokonaisvaltaiseen ajatteluun, asioiden oikein ymmärtämiseen ja asioiden oikeaan mittasuhteisiin saattamiseen. VTV:n ei tulisi tyytyä vähemmän hyviin tarkastajiin.
– Tarkastusneuvos Paavo Klemola: Esimiesten tulisi tukea alaistensa tarkastajien itsenäisyyttä, itseluottamusta, avoimuutta ja työmotivaatiota. Tiukka ohjaus ja holhoava valvonta voivat tappaa luovuuden, joka on ehdoton edellytys toiminnan tuloksellisuudelle.
– Tarkastusneuvos Toivo Roine: Tarkastustoiminnassa virkasuhteen pysyvyys takaa tarkastajan riippumattomuuden. Perisuomalainen kateus rajoittaa nykyjärjestelmän joustavaa käyttöä, vaikka se antaakin mahdollisuuksia kyvykkäiden palkitsemiseen. Tarvitaan päämäärätietoisuutta ja kehittämisasennetta, mutta resurssien niukkuus on suuri ongelma.

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Seuraava sivu

Taustaa

Ohjeet

-------

Lisäsivut

Valtion eläinlääketieteellisen laitos (358/51/85)

Maa- ja metsätalousministeriö (414/51/85)

Valtion viljavarasto (11/8/87)

Maanmittaushallituksen karttapaino (250/53/90)