MMM oli 1980-luvulla tulojen ja menojen perusteella hallinnonalansa suurimpia
tilivirastoja
ylivoimaisesti suurimman Maatilahallinnon ja Maanmittaushallinnon jälkeen, joilla molemmilla oli piirihallinto.
MMM:n hallinnonalan tulot [1,455 mrd mk] olivat 1,5 % ja menot [8,847 mrd mk] 9,3 %
valtion vuodelle 1987 budjetoiduista tuloista ja menoista, kun niistä vähennetään valtionvelan osuus
[--1--].
Hallinnonalalla oli vain yhdeksän tilivirastoa [--2--],
joihin kuului yhteensä noin 20 organisaatiota.
| Havainnot | Kannanotot |
|---|
Oli epäselvää, mitkä tunnusmerkit tuli täyttyä, jotta meno voidaan maksaa tililain [--3--]
9 §:n 3 momentin mukaisesti varainhoitovuoden määrärahasta. Epäselvyys koski
–
kulutusmenoja ja
–
menoja, jotka maksetaan valtion avustuksina.
|
–
Jos jo tilattaessa tiedetään, että suoritteet toimitetaan ja käytetään seuraavana varainhoitovuotena,
suoritteiden menoja ei tule maksaa tilausvuoden määrärahasta.
–
Hirvivahinkoavustusmeno on kirjattava sen varainhoitovuoden menoiksi, jolloin viranomainen tekee avustuksen myöntöpäätöksen.
|
Tarkastuksen vaikutukset
Toimistopäällikkömme Aarne Hynönen vei
menon [varainhoitovuodelle] kirjaamiskysymyksen laajemmin arvioitavaksi tarkastusvirastossa.
Havaittiin, että tunnusmerkistö menojen kohdentamisessa varainhoitovuodelle oli kirjava virastojen välillä.
Hynönen teki aloitteen valtiovarainministeriölle, että se selvittäisi asiaa ja antaisi asiasta yleismääräykset.
Aloite johti työryhmän perustamiseen, joka selvitti asiaa ja antoi määräykset.
Omat kommentit
Vanhakantaiset budjetointikäytännöt ohjasivat virastoja ja laitoksia käyttämään
epätarkoituksenmukaisella tavalla määrärahat loppuun,
jotta tulevien vuosien määrärahoja ei leikattaisi.
Ongelman juurisyyhyn vastaaminen kesti valtiovarainministeriöltä kauan [--4--].
Kulutusmenojen osalta muutos tapahtui siirryttäessä kaksivuotisiin toimintamenomäärärahoihin [vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa].
Muilta osin asia ratkaistiin lailla valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta
(1056/2002), joka tuli voimaan 13.12.2002.
Muutoksen rahamääräisiä valtiontaloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida.
Ei ole syytä epäillä, etteivätkö vaikutukset olisi olleet positiivisia.
------
[--1--]
Koska valtion velka kohdistuu kaikkeen valtiontalouteen, hallinnonalojen välinen vertailtavuus paranee poistamalla valtionvelka budjetin loppusummasta.
Valtion vuoden 1987 talousarvioesitys: budjetoidut tulot olivat: 109,524 mrd mk - 14,700 mrd mk [valtionvelan lisäys]
= 94,824 mrd mk; budjetoidut menot: 109,524 mrd mk - 13,472 [valtionvelan lyhennykset ja korot].
Lähde: Digitoidut valtiopäiväasiakirjat 1907−2000,
s. 44-100
[--2--] Lähde: Valtiovarainministeriön päätös tilivirastoista
(794/1988)
[--3--] Laki valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista
(136/1931)
[--4--] Ratkaisu oli yksivuotisen toimintamenomäärärahan muuttaminen kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Siirtomäärärahaa saa käyttää varainhoitovuonna ja sitä seuraavina varainhoitovuosina
sen mukaan kuin valtion tulo- ja menoarviossa (myöhemmin: talousarvio) päätetään;
ks. talousarviolaki (423/1988).
Ratkaisu kytkeytyi virastojen ohjausjärjestelmien kehittämiseen (tulosohjaus). Asiasta lisää:
HE 139 1989 vp, s. 444
|
