Valtion liikelatioksena toimina Valtion viljavarasto (VV) oli tarkastushetkellä
maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion laitos, josta oli säädetty lailla lailla
(1036/80).
Laitoksen tehtäviin kuului [--1--]:
– huolehtiminen maan viljan tarpeen tyydyttämisestä
– viljan varastoinnin edistäminen
– viljan tuotannon alueellinen suuntaaminen tuotantoedellytyksiä vastaavasti eri osiin maata ja
– kotimaisen viljan kysynnän ja menekin lisääminen ja hintojen pysyttäminen vakaana.
– muut sille määrätyt toimialaan liittyvät tehtävät.
|
| Havainnot | Kannanotot |
|---|
– VV:n tuloslaskelmasta eivät ilmene hinnanerokorvaukset ja epäsuora vientituki, joilla oli suuri vaikutus VV:n tulokseen [--2--] .
– Hintaporrastus viljan kauppaan tulon säätelyssä on niin jyrkkä, että se johtaa reaalisesti korkeampiin tavoitehintoihin kuin mitä on sovittu maataloustuloneuvotteluissa.
– Elintarvikkeiden välityskauppavälityskauppa [--3--] on tappiollista, mikä ei ole VV:n noudatettavaksi kuuluvien liikeperiaatteiden mukaista.
– VV:lle maksettuja korvauksia varmuusvarastoinnista määrätty varmuusvarastointia koskevien säännösten mukaan [--4--],
eikä korvausten yhteys yhteys todellisiin kustannuksiin ollut selvä.
|
– VV:n tuloslaskelmasta tulee ilmetä hinnanerokorvaukset ja epäsuora vientituki, koska niiden vaikutus VV:n tulokseen on huomattava.
– Vallinneissa olosuhteissa tuntuvasti yli 10 %:n vuotuiseen korkoon johtava kausihintaporrastus on ollut liiallinen.
Jyrkkä kausihintaporrastus voi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti.
– Elintarvikkeiden välityskauppavälityskaupan tulee olla kannattavaa, sitä ei tule subventoida varmuusvarastointikorvauksilla.
– VV:n tulee kehittää varmuusvarastoinnin kustannuslaskentaa niin, että yhteys todellisiin kustannuksiin on kaikilta osin perusteltu.
Tietoa tarvitaan myös muihin tarkoituksiin kuin varmuusvarastointikorvausten suuruuden määrittelemiseen.
|
Tarkastuksen vaikutukset
Taulukko 1 |
Tarkastuksen vaikutuksista tiedetään ainakin seuraavaa:
– Kausihintaporrastus muuttui tarkastuksen jälkeen.
Kausista 1986/87 eteenpäin muutos oli selvä, mikä ilmenee viereistä taulukosta ilmenee ohran osalta.
– Varmuusvaraston sitoman pääoman korkojen rahoitus muuttui.
Korkoja alettiin korvata valtion tulo- ja menoarvion määrärahasta [--5--].
– Hinnanerokorvausten määräämisen perustana olevaa lakia
868/1979 muutettiin
(laki 654/1989).
| |
Omat kommentit
Tarkastuksen kohdeasiat olivat jokseenkin erilaisia, mitä yksityisen sektorin yritysten tilintarkastuksessa tarkastetaan
ja mitä VV:n tilintarkastajat tarkastivat.
Tällöin julkisen sektorin ja yksityisen sektorin tarkastus täydentävät toisiaan.
Tarkastuksen kuvaus auttanee ymmärtämään paremmin LinkedIn-sivustolla julkaisemaani artikkelia
Suhteellinen etu tarkastuksessa
(ladattavissa myös täältä).
Tässä tarkastuksessa seurasin ensimmäisen kerran ajankäyttöäni.
Tarkastukseen meni minulta kaikkine vaiheineen, työpapereineen ja raportteineen 51,5 työpäivää.
------
[--1--]
VV:n toiminnan rahoittamista varten oli viljavarastorahasto.
Jos rahaston varat osoittautuvat riittämättömiksi, VV sai ottaa lainaa valtioneuvoston luvalla ja sen hyväksymillä ehdoilla.
VV:llä oli neljä valtioneuvoston määräämää tilintarkastajaa,
joista yksi määrättiin valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) esityksestä.
VV:n tehtävistä tarkemmin, ks. 1980 vp. n:o 195
[--2--]
Käsitteet hinnanerokorvaus ja epäsuora vientituki on selitetty tarkastusmuistion kohdassa 2.3.
[--3--]
VV:n harjoittama välityskauppa perustui VV:sta annetun lain säännökseen, jonka mukaan VN voi antaa VV:n tehtäväksi
hankkia puolustusvoimille ja muille valtion laitoksille myös muita elintarvikkeita ja maataloustuotteita kuin viljaa ja viljatuotteita.
[--3--]
Perustelujensa (HE 195/80) mukaan viljavarastolaissa mainittua varmuusvarastointia (myös varastointikorvauksia) koskevat säännökset perustuvat
maa- ja metsätalousministeriön 24.1.1980 asettaman viljanhuoltotyöryhmän esitykseen.
VV:n varastointikorvauslaskelma ei ollut esityksen mukainen.
[--4--]
Asiaa selostetaan
tarkastusmuistion kohdassa 5.
[--5--]
VV:sta säädettiin (HE n:o 170 (s. 699-712)
uusi laki (1124/1989).
Sen 10 ยง:ssä säädettiin ensimmäisen kerran varmuusvarastoinnin rahoituksesta: varmuusvaraston hankinnasta aiheutuneet korkomenot käyvän korkotason mukaan
valtion tulo- ja menoarvioon otettavasta määrärahasta.
Ensimmäisen kerran korvaus sisältyi vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvioon (1249/1990).
|
|
|
