Työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen
Työvoima- ja elinkeinokeskus- eli TE-keskusuudistuksen tavoitteena
oli tehostaa elinkeino-organisaatioiden toimintaa ja parantaa niiden laatua ja samalla
säästää TE-keskuksiin koottavien yksiköiden yhteenlasketuista toimintamenoista noin 10 prosenttia
neljän vuoden siirtymäkauden aikana [--1--].
Säästöt saavutettaisiin mm. yhdistämällä rekistereitä, tietopohjia ja toimintoja,
poistamalla päällekkäisyyksiä, käsittelemällä samanlaiset hakemukset yhdenmukaisesti
ja ottamalla voimavarat yhteiskäyttöön kulloistenkin painopisteiden mukaisesti [--2--].
TE-keskukset, yhteensä 15, perustettiin niistä annetulla lailla (23/1997).
Niihin koottiin kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), työministeriön (TM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM)
hallinnonalan piirihallintojen toimintoja resursseineen
(noin 1000 henkilöä; toimintamenot 240 miljoonaa markkaa (Mmk)) [--3--].
TE-keskukset saivat tulostavoitteensa ja määrärahansa em. kolmen ministeriöltä (ns. putkimalli).
Yleishallinnollisesti TE-keskukset olivat KTM:n ohjauksessa.
Tilivirastoratkaisu
Putkimallin mukaisesti TE-keskusten eri osastot - yritysosasto, maaseutuosasto ja työvoimaosasto -
kuuluivat samaan tilivirastoon kuin niitä ohjaavat ministeriöt.
TM ja MMM halusivat säilyttää mallin, mutta KTM ei.
Se halusi, että jokaisesta TE-keskuksesta muodostetaan itsenäinen tilivirasto.
KTM sai tahtonsa läpi, kun myös Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) asettui KTM:n kannalle [--4--], [--5--].
Tilanne tilivirastoratkaisun jälkeen
TE-keskusuudistukselle asetetut säästötavoitteet eivät toteutuneet.
Lähtötilanteessa [vuonna 1997] toimintamenot olivat noin 240 Mmk,
mikä rahanarvokorjauksin vastaa noin 261 Mmk vuonna 2001.
Vuoden 2001 tilinpäätöksen mukaan TE-keskusten menot vuonna 2001 olivat 66,5 miljoonaa euroa eli rahanarvokorjauksin noin 358 Mmk.
Tavoiteltujen 10 % säästöjen sijasta toimintamenot kasvoivat yli 37 % (97 Mmk).
Menolisäys on enemmän kuin MMM:ssä täydentävän tarkastuksen
ansiosta vältetty EU-rahoituksen leikkaus [--6--].
Noin 10 vuotta KTM:n ajaman TE-keskusratkaisun jälkeen (1.1.2007)
TE-keskusten ja työvoimatoimistojen tilivirastoasiat keskitettiin Etelä-Savon TE-keskukseen.
Ratkaisua pidettiin hyvänä [--7--] ja
sitä sovellettiin myös TE-keskuksia seuranneissa Elinkeino-, liikenne ja ympäristö- eli ELY-keskuksissa
(ks. KEHA-keskus).
Ratkaisua oli esitetty jo 4.12.1997, mutta KTM torjui sen.
Omat kommentit
Se, että jokaisesta TE-keskuksesta tehtiin tilivirasto, oli virhe,
jonka moitittavuutta lisäsi tapa, jolla päätös runnottiin läpi.
– KTM:n tilasi TE-keskusuudistuksen säästöistä laskelman, jonka luotettavuus oli kyseenalainen [--8--]
– Valmistellessaan tilivirastoasiaa KTM rajoitti MMM:n ja TM:n tiedonsaantimahdollisuuksia [--8--].
– TE-keskuslain perusteluissa luvatuille yhtenäistämis- ja päällekkäisyyksien purkuratkaisuille ei ollut perusteita [--8--].
– KTM perusteli tilivirastoratkaisua paikkansa pitämättömillä väitteillä ja torjui vaihtoehtoiset ratkaisut [--9--].
– SAI:n tehtävään ja etiikkaan soveltumattomasti
VTV asettui ratkaisijaksi tilivirastoasiassa KTM:n hyväksi [--10--].
– Ratkaisusta syntyi valtiolle paljon taloudellista ja muutakin vahinkoa [--11--].
------
[--1--]
TE-keskusuudistus oli osa valtion aluehallintouudistusta,
joka oli yhtenä tavoitteena pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen ohjelmassa:
"selväpiirteinen ja alueiden omaleimaisuuden huomioon ottava aluehallinto, joka käsittää aikaisempaa tuntuvasti vähemmän organisaatioita."
Tavoitteen toteuttamista valmisteli Aluehallinto 2000-hanke.
Sen ehdotusten pohjalta eduskunnalle annettiin hallituksen esitys
(148/1996 vp),
jossa ehdotettiin säädettäväksi lääninhallituslaki ja laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista.
Eduskunnassa tehtyjen muutosten jälkeen ehdotetut lait hyväksyttiin ja ne tulivat voimaan 1.9.1997.
[--2--]
TE-keskusuudistuksella oli paljon muitakin tavoitteita,
jotka kerrotaan TE-keskuslain perusteluissa
(HE 148/1996 vp), s. 7-34.
Perustelujen mukaan (s. 32) merkittävä säästö saavutettaisiin yhteisesti hoidettavissa tukitehtävissä.
[--3--]
Toimipiste- ja henkilömäärät hallituksen talousarvioesityksessä (HE 148/1996 vp; s. 31):
KTM:n yrityspalvelun 14 piiritoimistossa noin 160,
Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES) 12 kotimaan yksikössä 43,
Valtiontakuukeskuksen 5 aluetoimistossa 16,
MMM:n toimialan 16 maaseutuelinkeinopiirissä noin 430,
TM:n toimialan 13 työvoimapiirissä noin 330
ja Suomen Ulkomaankauppaliiton 17 alueyksikössä 35 henkilöä.
Henkilömäärästä noin 20-26 % on hallinto- ja muissa tukipalvelutehtävissä,
joihin kuuluvat mm. henkilöstö-, talous- ja tietohallinto, kirjaamo- ja
arkistopalvelut, puhelinvaihteen hoito ja virastopalvelut.
[--4--]
KTM:ssä asiaa ajoivat erityisesti kansliapäällikkö Matti Vuoria ja talouspäällikkö Olavi Naulapää, VTV:ssä tarkastusneuvos Erkki Mäki-Ranta.
[--5--]
VTV:lle tilivirastojen määrän kasvu oli peruste vaatia lisää tilintarkastajia tilintarkastuksen toimintayksikköön (TL).
Vuonna 2000 TE-keskusten tilintarkastukseen osoitettiin suoraan ja epäsuorasti yhteensä 1140 työpäivää
(ks. ABC-analyysi) ja TE-keskuksia ohjaavien ministeriöiden tarkastukseen yhteensä noin 300 työpäivää.
Vertailun vuoksi ks. resurssit MMM:n vuoden 1994 tilintarkastukseen!
[--6--]
Rahan arvon muutos on otettu huomioon Suomen pankin rahamuseon rahanarvolaskurilla.
[--7--]
Ks. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista
(HE 197/2014 vp), s. 10-12.
[--8--]
Ks. perustelut 10.10.1997 päivätystä muistiosta.
[--9--]
KTM torjui sovitteluratkaisun (4.12.1997) TE-keskusten kuulumisesta maksupisteinä
yhteen tilivirastoon (TE-keskusten tilivirasto) perustellen kantaansa sillä,
että VTV:n (tarkastusneuvos Mäki-Ranta) mielestä paras ratkaisu on,
että jokaisesta TE-keskuksesta muodostetaan tilivirasto.
KTM ja VTV katsoivat, että jos virasto ei ole tilivirasto,
se ei voi olla taloudellisesti itsenäinen.
[--10--]
Kun TE-keskuksen johtajien käyttöön ei oltu budjetoitu määrärahaa,
KTM:n talousjohtaja Naulapää katsoi tämän johtuvan siitä, että TE-keskukset eivät ole tilivirastoja,
vaikka KTM TE-keskuksista yleishallinnollisesti vastaavana ministeriönä
oli itse laiminlyönyt tehtävänsä: KTM:n olisi tullut huolehtia TE-keskuksen johtajan määrärahoista;
(ks. HE 148/1996 vp 27, s. 27).
[--11--]
Jokaiselle TE-keskukselle piti hankkia omat taloushallinnon järjestelmät ja henkilöstö,
kun aikaisemmin taloudenhoito oli hoidettu keskitetysti putkimallissa (kolmessa ministeriössä: KTM, MMM ja TM).
Jokainen TE-keskus loi itselleen omat tilipuitteet, mikä vaikeutti yhdenmukaista raportointia ohjaaville ministeriöille.
☆
Yhtenäisen raportoinnin edut näkyvät esimerkiksi Etelä-Savon Ely-keskuksen tilinpäätöksessä vuodelta
2012:
kaikki on esitetty yhtenäisellä rakenteella ja eri ELY-keskusten tiedot on asetettu keskenään verrattavaksi.
|
