TOTAKE-toiminnantarkastuksen kehittämishanke
TOTAKE alkoi Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) vuonna 1989.
Hankkeessa avusti konsultti Jaakko Virkkunen.
Hän käytti kehittävän työntutkimuksen kolmiomallia (ks. kuva),
joka auttaa tunnistamaan tekijöiden välisiä ristiriitoja [--1--].
TOTAKE sisälsi seminaareja ryhmätöineen, tarkastusraporttien käyttäjien ja tarkastajien haastatteluja,
orientointikoulutusta, tarkastusten analyyseja [--2--] sekä
toiminnantarkastuksen perusperiaatteiden, organisoinnin, laadun
ja informaatio-järjestelmän pohdintaa [--3--], [--4--].
Hankkeesta syntyi viitekehys. Sitä käytettiin neljässä kokeilutarkastuksessa [--5--].
Viitekehys jätti tarkastusten tekemiseen paljon väljyyttä [--6--].
|
|
|
Ohjeet
Aluksi VTV:llä ei ollut ohjeita, joita sovellettaisiin kaikissa toiminnantarkastuksissa.
Toiminnantarkastukseen suuntautuneet VTV:n kaksi tarkastusosastoa tekivät tarkastukset omalla tavallaan.
Vuosina 1989-2000 valmistui [ainakin] seuraavia ohjeita:
– 1989: toiminnantarkastuksen uudet raportointiohjeet [--7--].
– 1991: opasluonnokset toiminnantarkastuksen esiselvityksestä ja toiminnantarkastuksen valmistelusta [--8--].
– 1996: toiminnan tarkastuksen hallinta (raportti; 6.5.1992) [--9--].
– 1997: luonnos toiminnantarkastuksen laatuvaatimuksiksi [--10--].
– 1999: määräys toiminnantarkastuksen jälkiseurannasta [--11--].
Syksyllä 2001 VTV:n pääjohtaja Tapio Leskinen määräsi, että toiminnantarkastuksen prosessit ja
työmenetelmät on yhdenmukaistettava molemmilla osastoilla.
Edellä mainitut ohjeet [tarkastusprosessista, esiselvityksestä ja tarkastuskertomusta] koottiin yhteen vuonna 2002.
Ensimmäinen toiminnantarkastuksen laajemmin kattava ohje annettiin 23.8.2007.
VTV:n pääjohtajaksi tuli Tuomas Pöysti, joka alkoi kutsua toiminnantarkastusta tuloksellisuustarkastukseksi
ja vahvisti tarkastuslajille ohjeet 18.5.2010.
Ohjeeseen tuli mukaan VTV:n tarkastustoiminnan strategialähtöisyys,
jonka perustana oli valtiontalouden ja kansantalouden riskianalyysi strategisista riskeistä,
jonka tuli ohjata VTV:n toimintayksiköiden riskianalyysien valmistelua.
Sisältönsä perusteella arvioiden uudet ohjeet olivat vuoden 2007 ohjeiden päivitys.
Merkittävimmät muutokset olivat:
– valtiontalouden ja kansantalouden riskianalyysin asettaminen ohjaamaan
tarkastuslajien riskianalyyseja
– laillisuutta ja talousarvion noudattamista koskevien kysymysten osoittaminen tilintarkastukselle [--12--].
Omat kommentit
En virallisesti osallistunut toiminnantarkastusohjeen kehittämiseen.
Olin siirtynyt tilintarkastusryhmään ja siellä VUOTI-ryhmään.
Annoin kysyttäessä toiminnantarkastuksen ensimmäisen ohjeen valmisteluun valmistelusta vastaavalle joitakin aineistoja
ja tietoja aineistolähteistä, joita ohjeen valmistelussa käytettiin.
INTOSAI:n toiminnantarkastuksen standardeja vasten tarkasteltuna tarkastuslajin kapeuttaminen kohdeasioiden ja
lähestymistapojen suhteen oli virhe.
Laillisuutta ja talousarvion noudattamista koskevien asioiden vakavuus on sama, havaittiin ne missä
tarkastuslajissa tahansa.
Vaikuttavuuden painottaminen vei toiminnantarkastusta yhä enemmän tutkimuksen suuntaan,
jolloin heikkeni yhteys
VTV:n lakimääräiseen tehtävään
"tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista."
------
☆ ☆ ☆ Seuraavat viitteet ovat lähteeseen: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000
[--1--]
s. 413 Ristiriita on esimerkiksi työnjaon ja kohteen välillä, jos hallinnollinen työnjako haittaa poikkihallinnollisten tarkastusten tekemistä
[--2--]
s. 411-416:
Analysoitavia tarkastuksia oli kuusi ja ne valittiin niiden innovatiivisuuden perusteella.
Yksi tarkastuksista oli suorittamani
tarkastus,
joka koski valtion tuella tapahtunutta maatilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvien kiinteistökauppojen lainoitusta.
Tarkastuksista tunnistettiin niiden tekemistä haittaavia tekijöitä:
– aihevalinta ei johtanut merkittäviin tarkastuksiin ja aiheiden taustat olivat epäselviä
– toimistopäälliköt tulivat mukaan tarkastukseen vasta varsinaisen tarkastustyön jälkeen (korjaamaan tekstejä)
– tarkastajat kokivat painetta löytää huomauttamista ja eivätkä he myöskään onnistuneet työnhallinnassa
– tarkastajat eivät onnistuneet hankkimaan tarvitsemaansa tietoa.
[--3--]
s. 445-447
[--4--]
s. 413: Hankkeen mukaan tarkastus onnistuu kyvykkäältä asiantuntevalta tarkastajalta, kun hänellä on toimintavapautta
tarkastaa tärkeää aihetta useita toimintoja käsittävältä laajalta tehtäväalueelta.
[--5--]
s. 419; 445-449:
Kokeilutarkastukset olivat
– Sisäasiainministeriö aluepolitiikan koordinoijana (Dnro 179/54/1990)
– Keskiasteen koulutusta koskevan kehittämistoiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen (Dnro 193/54/1990, 77/54/1991)
– Valtion maaomaisuuden hankinta, luovutukset ja vuokraus (Dnro 194/54/1990. 140/54/1991)
– Asumiseen kohdistuva valtion tuki (Dnro 178/54/1990)
s. 506: Viimeisetkin tarkastukset valmistuivat vuonna 1992.
[--6--]
s. 449-450: Viitekehys jätti väljyyttä tarkastuksen tekemiseen ja sitä myös oli tarkastuksissa.
Asian totesi myös VTV:n ulkopuolinen arvioija vuoden 1998 tarkastuksista.
[--7--]
s. 419:
Tarkastuskertomus nimettiin tarkastuksen loppuraportiksi,
– jonka alkuun tuli yhteenveto
– jossa VTV:n kannanotot, ja muut tarkastustulokset oli raportoitava - toisistaan erottuen
– jonka alkulehdellä oli mm. VTV:n päätös kertomuksen antamisesta
Tarkastusmuistioita käytettiin kuten ennenkin esityksenä tarkastushavainnoista kuulemistarkoituksessa.
[-8--]
s. 475: Esiselvitysoppaan mukaiset vaiheet: tarkastusvirike >> tarkastuskohde >> tarkastustulos;
Toiminnantarkastuksen valmisteluopas keskittyi laatukysymyksiin.
[-9--]
s. 506
[-10--]
s. 686
[-11--]
s. 806
☆ ☆ ☆ Viitteet lähteeseen: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000 päättyvät
[-12--] Vertaa kohtia 1.3 ohjeversioissa 2007 ja 2010
|
