Ammattitaidon ylläpidolla tarkoitetaan näillä sivuilla huolehtimista siitä,
että kyvykkyys riittää kulloinkin ajankohtaisten kohdeasioiden tarkastukseen ja valvontaan.
Kyvykkyyden perustana on henkilöstön ammattitaito ja etiikka sekä järjestelyt,
mm. koulutus ja laadunhallinta, jotka varmistavat tarkastusten suorittamisen tuloksellisesti.
Ammattitaito asettaa osaltaan rajat sille, mitä tarkastuksia pystyy tekemään.
Lähtötilanteessa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tehtävien hoidon
katsottiin edellyttävän oikeudellista ja taloudellista asiantuntemusta [--1--].
Vielä 1985 VTV:n tarkastajakunnasta lähes 2/3 muodostui oikeudellisen ja kaupallisen korkeakoulututkinnon suorittaneista (ks. toinen sivu).
Kun VTV:n tehtävät laajenivat sittemmin EU-varainsiirtoihin (1995),
vaalirahoitusvalvontaan (2009),
puoluerahoitusvalvontaan (2010) ja
finanssivalvontaan (2013),
VTV palkkasi uutta henkilöstöä ja/tai koulutti olemassa ollutta henkilöstöä [--2--].
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustutkinto (JHTT) antoi hyvän perustan tarkastuksille myös VTV:ssä.
Tutkinnosta annettiin asetus (926/1991)
ja se tuli voimaan 1.1.1992.
JHTT-tutkintokokeisiin osallistuivat VTV:ssä lähes yksinomaan tilintarkastajat,
vaikka tutkinto oli tarkoitettu myös toiminnantarkastajille [--3--].
Omat kommentit
Valtiolla rekrytoija tekee aina kauaskantoisen päätöksen.
Kun VTV:n tarkastuksen ja valvonnan kohdeasiat muuttuvat enemmän kuin henkilöstön kyvykkyys,
kyvykkyys alkaa rajoittaa mitä ottaa tarkastettavaksi.
Tätä ei täysin ymmärretty VTV:ssä [--4--].
Henkilöstön kouluttautumiseen vaikuttivat
TT:n ja TL:n ylijohtajien oma esimerkki, valinnat ja muut viestit.
Tarkastustutkinnot puuttuivat VTV:n ylimpään johtoon kuuluvilta ja
toiminnantarkastuksen tarkastuspäälliköiltä.
VTV:stä lähti liikaa päteviä tarkastajia,
jotta siitä olisi voinut tulla "kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu tarkastuksen huippuosaaja"
(ks. toisen sivun alaviite [--7--]).
Oli asioita, joiden suhteen ammattitaidon ylläpito oli epäselvää -
kuten miten vastata hallinnon muutoksiin ja miten kehittää osaamista,
jos esimieheltä puuttuu kehityskeskusteluissa tietoja arvioitavan osaamisesta.
Eräitä vaikutuksiltaan epäselviä osaamisen kehittämishankkeita käsitellään muilla sivuilla
(ks. sivu 1 ja sivu 2).
------
[--1--]
Kun Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) aloitti toimintansa 1.1.1948 tarkastuksen ja valvonnan kohdeasiat olivat
"valtion rahavarojen ja muun omaisuuden hoito, tulouttamis- ja maksattamistoimenpiteet sekä valtion tilinpito"
(mukaan lukien yhteisöille maksettujen valtionavustusten käyttö).
VTV:n tuli, kun se havaitsisi virheellistä menettelyä, josta on aiheutunut vahinkoa valtiolle,
velvoittaa tekijä korvaamaan vahinko (tilimuistutus).
Tiedot lähteestä: Hallituksen esitys (HE)
(67/1947 vp)
s. 1-2.
[--2--]
VTV koulutti omaa henkilöstöä rekrytointien sijasta ainakin tehtäviin, jotka koskivat
Euroopan unionin varainsiirtoja ja puolue- ja rahoitusvalvontaa.
[--3--]
Kokeessa oli kolme osaa: 1) tilintarkastustietous ja -tekniikka, 2) tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut
raportit ja 3) tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.
☆ Ks. myös toisen sivun alaviite [--4--].
[--4--]
Tilin- ja laillisuustarkastuksen toimintayksikössä (TL) rekrytoinnin tavoite oli yleensä korvata pois lähteneen tarkastajan työpanos.
Toiminnan- ja tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikkö (TT) taas pyrki hankkimaan lisää tutkimusosaamista,
jota se katsoi tarvitsevansa perinteisen tarkastusosaamisen sijasta
(ks. toisen sivun alaviite [--4--]).
Osaamisen tarvetta ei arvioitu VTV:n tasolla ja tulevaisuusorientoituneesti.
| 
