Osaamisen kehittäminen 2000-2007

Kun oli selvää, että Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) siirtyy eduskunnan yhteyteen [--1--], VTV ryhtyi edistämään aivan erityisesti tarkastuksen laatua sekä henkilöstön osaamista ja motivointia. Osaamiseen liittyi ongelmia [--2--]. Niihin pyrittiin vastaamaan tukemalla neljää kehityssuuntaa: huippuasiantuntijuus, kannustavuus, uudistuvuus, vastuullisuus ja asiakas/sidosryhmälähtöisyys [--3--].

VTV:n ja sen toimintayksiköiden toimenpiteet

VTV asetti osaamistarve- ja osaamiskartoitustyöryhmän vuonna 2000. Ryhmän tuli määritellä VTV:n "ydinosaamisalueet, niiden taustalla oleva ydinosaamistarve ja keinot käytössä olevan osaamisen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi." Työryhmän mukaan osaamisalueita oli viisi:
– osaa tunnistaa tehtävänsä
– osaa oikeanlaisten resurssien ja osaamisen hankinnan
– osaa kohdistaa resurssit tärkeimmille tehtäväalueille ja käyttää resursseja joustavasti tarpeiden mukaan
– osaa toimia valitsemissaan tehtävissä tuloksellisesti
– osaa käyttää hyväksi yksittäisissä tehtävissä syntyneitä tarkastustuloksia.

VTV:n tilintarkastuksen toimintayksikkö (TL) vastasi haasteisiin uudistamalla tilintarkastusohjeen ja järjestämällä sen toimeenpanoa tukevan TIKO-koulutusohjelman. Tarkastustulosten analyysi [2001] vakiintui osaksi eduskunnalle tehtävää raportointia. Tilintarkastusta tehtiin kuitenkin kuten yksityisellä sektorilla. Osaamisen kehittäminenkin palasi entiseen uomaansa TIKO-koulutusohjelman jälkeen.

VTV:n tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikköön (TT) rekrytoitiin tarkastajiksi enenevässä määrin tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. TT:ssä oli käsitys, että viitekehys, metodologia ja atk-välineet tuloksellisuustarkastukseen lainataan tuloksellisuustarkastukseen tilastotieteestä, ekonometriasta tai hallintotieteestä ja valtio-opista eikä malleista ja lähteistä, joita tilintarkastus käyttää [--4--].

Omat kommentit

VTV ei onnistunut kehittämään osaamistaan visiotaan (tarkastuksen huippuosaaja) vastaavaksi. Eduskuntayhteys toi VTV:lle paineita tuloksellisempaan toimintaan, mikä olisi edellyttänyt hyvää edistymistä sivun alussa mainituissa kehityskohteissa. Osaamistarve- ja osaamiskartoitustyöryhmän esittämien ydinosaamisten tärkeydestä on vaikea olla eri mieltä. Mutta VTV:ssä ei osattu käsitellä osaamisia, niiden hallintaa ja käyttöä. VTV:ssä ei tiedetty, mitä kukin osaa ja osaamiseen liittyviä päätöksiä tehtiin tältä pohjalta [--5--].

Yksityisen sektorin tilintarkastusyhteisöistä poiketen VTV:n ylimmässä johdossa olevilla, tarkastusneuvos Erkki Mäki-Rantaa lukuunottamatta, ei ollut mitään tarkastusalan ammattitutkintoa. Se oli vakava puute VTV:n osaamisen kehittymisen kannalta. Kun Mäki-Ranta jätti tehtävänsä [vuonna 2004], VTV:n ylimmästä johdosta poistui tarkastus- ja johtamisosaamista merkittävästi [--6--]. Samalla TL:n toiminnan ja osaamiseen kehittämisessä alkoi pysähtyneisyyden kausi.

------

[--1--] VTV siirtyi eduskunnan yhteyteen 1.1.2001. Asiasta oli säädetty 1.3.2000 voimaan tulleen Suomen perustuslain 731/1999 90 ยง:ssä: "Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin lailla."
☆ Seuraavat viittaukset ovat teoksesta Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000
[--2--] s. 747-748: Ongelmista, joita konsultit havaitsivat, mainitaan seuraavaa: "substanssitaidot ja johtamisosaaminen eivät kaikilta osin vastaa [VTV:n] vision huippuosaamista, johtamisrooli on epäselvä, selkeää urakehitystä ei ole, vahvuuksia ja kehittymismahdollisuuksia ei tiedosteta eikä hyödynnetä, koulutus ei ole suunnitelmallista, palkitsemisjärjestelmä ei ole avoin ja läpinäkyvä, rekrytointi ei ole suunnitelmallista, perehdyttämisen työnjako ja vastuut ovat epäselviä, yhteistyö ei toimi (mm. päällekkäistä työtä), tiedottaminen on määrällisesti liian vähäistä, keskustelukulttuuri on passiivista, työkykyasioista ei ole keskusteltu ja viraston yleinen tunnettavuus on huono".
☆☆☆ VTV:n visio: "Viraston visio on olla valtiontalouden tarkastuksen huippuosaaja"; VTV:n arvot: "osaaminen, objektiivisuus, yhteistyö, rohkeus ja tuloksellisuus".
[--3--] s. 748: Virasto vahvisti 21.12.1999 vuosien 2000-2003 henkilöstöstrategian ... jonka linjausten mukaisesti sovitettaisiin yhteen henkilöstöresurssit, toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset mahdollisuudet.
[--4--] s. 804 [TT:n kehittäjänä tunnetun Lassi Perkisen mielipide]
☆ Viittaukset teokseen "Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000" päättyvät.
[--5--] VTV:ssä ei tarkasteltu osaamisia, niiden hallintaa ja käyttöä koko viraston tasolla vaan kussakin toimintayksikössä erikseen.
[--6--] Olin siirtynyt Teknologian ja Innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin sisäisen tarkastuksen päälliköksi 1.8.2003. Mäki-Ranta pahoitteli siirtymistäni. "Marjatta Kimmosesta tulee sitten tarkastusneuvos", hän sanoi. Niin kävikin. Olin uskonut, että virka olisi kiinnostanut esimiesasemassa olevia päteviä tilintarkastajia (KHT, JHTT) VTV:n ulkopuolella.

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Seuraava sivu

Asiakirjat

-------