Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin (EU), Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) näki merkittävimmät tarpeet
yhteistyösuhteissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) kanssa ja kansainvälisessä toiminnassa [--1--],
henkilöstön lisäkoulutuksessa ja tukipalveluissa sekä tarkastusaiheiden valinnassa ja tarkastuksessa [--2--].
EU:n vaikutus tarkastuslajeihin
EU-jäsenyys ei muuttanut toiminnantarkastusta,
vaan jo olemassa olevan ohjeistuksen mukaisesti alettiin tarkastaa
EU-varainsiirtoihin liittyviä aiheita [--3--].
Myös VTV:n tilintarkastuksen toimintayksikössä (VT) EU-asiat jäivät vähälle huomiolle.
Vuonna 1998 valmistui ensimmäinen EU-tukiin kohdistunut tilintarkastus [--4--],
mutta sitä ennen ja sen jälkeen aina vuoteen 2000 saakka
EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmät
jäivät vähemmälle tilintarkastukselle kuin
yhtäläisen suojan periaate olisi edellyttänyt.
Vuonna 2000 alkoivat EU-varainsiirtojen tarkastusohjeiden
mukaiset tilintarkastusta täydentävät tarkastukset (EVT-tarkastukset).
Niitä teki EU-varainsiirtojen tarkastukseen erikoistunut EVT-ryhmä.
Vuonna 2002 alkoivat EU-varainsiirtojen järjestelmätarkastukset, mutta ne loppuivat pian.
VT:ssä EVT-toiminta näkyi tarkastuksen organisoinnissa.
EVT-ryhmän työpanos koettiin VT:ssä hyvin tarpeelliseksi.
Saman toimintamallin laajentaminen koko VTV:tä koskevaksi rakennettiin EU-vastaavan varaan.
Tällainen organisointi vaatii EU-vastaavalta poikkeuksellista työpanosta.
Kun EU-vastaavan tehtävät osoitettiin henkilölle,
jolla jo oli normaalit tarkastuspäällikön tehtävät, tehtävässä epäonnistumisen riski oli suuri.
EU-vastaavan toiminnalla ei saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
| 
