Suomen Euroopan Unionin (EU) jäsenyydellä oli suuria vaikutuksia valtionhallinnon viranomaisiin, jotka saivat hoitaakseen
EU:n varainhoitoasetuksen piiriin kuuluvia tehtäviä.
Asetuksessa säädetään periaatteista ja menettelyistä, joita noudatetaan EU:n talousarviota laadittaessa ja toteutettaessa
sekä valvottaessa EU:n varainkäyttöä.
EU-jäsenyyden vaikutukset Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) toimintaan
Vuonna 1994 VTV asetti työryhmän (VTV:n EU-työryhmä) [--1--],
jonka tehtävänä oli laatia kokonaisselvitys Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista viraston toimintaan.
Selvityksessään [--2--] työryhmä mainitsee EU-jäsenyyden vaikutuksista johtuvina VTV:n tarpeet
– nimetä yhteyshenkilö yhteistoimintaverkostoa varten ja perustaa pysyvä EU-seurantatyöryhmä asiantuntijapalvelujen hankkimista varten
– antaa henkilöstölle asiaan liittyvää lisäkoulutusta ja tuottaa tukipalveluja VTV:n johdolle ja tarkastajakunnalle
– tarkastaa tilintarkastuksissa EU-varoja kuin tiliviraston muuta taloutta niin, että sinä otetaan huomioon EU:n lainsäädäntö ja käytännöt
– ottaa toiminnantarkastuksissa huomioon tarkastuksen kohteena olevan hallinnon muutokset mm. tarkastusaiheita valittaessa
– antaa virka-apua ETT:lle ja osallistua mahdollisiin yhteistarkastuksiin ETT:n kanssa [--3--].
Lait sekä muutokset VTV:n tarkastustoiminnassa
Eduskunta sääti lain VTV:n oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja
(353/1995) [--4--].
Nimensä mukaisesti laissa ovat vahvasti esillä VTV:n tarkastusoikeudet.
Lain perusteluissa (HE 342/94)
yhtäläisen suojan periaatteen [--5--] tarkastelu kytketään vahvasti petosten torjuntaan ja Euroopan komissioon ja ETT:hen toimijoina.
VTV:ssä annettiin kiireellisesti ohjeet osallistumisesta tarkkailijana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksiin [--6--].
EU-jäsenyyteen liittyen VTV asetti vuonna 1995 myös valtionaputyöryhmän;
sen työ ei johtanut merkittäviin muutoksiin valtionaputarkastuksessa [--7--].
Tilintarkastuksessa EU-varojen tarkastuksen ohjeistukseen ja organisointiin tehtiin muutoksia mutta vasta vuonna 1999.
Omat kommentit
VTV:n EU-työryhmä korosti VTV:n yhteistyötä ETT:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa
enemmän kuin sitä, että VTV ottaisi tarkastuksissaan huomioon EU:n säännöksistä johtuvat ehdot.
EU-jäsenyyden merkittävimmät vaatimukset tulivat laajasti ymmärrettävän
yhtäläisen suojan periaatteen kautta.
Periaatetta toteuttavat ammattimaisesti, riittävässä määrin ja jatkuvasti tehdyt tarkastukset.
Tällaiset tarkastukset alkoivat VTV:ssä vasta vuonna 2000 (ks. toinen sivu).
------
[--1--]
Työryhmään kuuluivat tarkastusneuvos Hannu Nieminen (puheenjohtaja) ja jäseninä suunnittelupäällikkö
Esa Tammelin, toimistopäällikkö Jukka Kulonpalo, ylitarkastaja Risto Hänninen sekä tarkastajat Elina Perkiö-Nieminen ja Anne Heinonen.
Työryhmän sihteerinä oli tutkija Tuomas Pöysti sekä myöhemmin myös eurovirkamiesharjoittelija Timo Takkunen.
[--2--]
"Euroopan Unionin jäsenyys ja Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valtiontalouden tarkastusviraston EU-työryhmän muistio"
(Helsinki 1994)
[--3--]
Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 570-571
[--4--]
Alunperäinen nimi: "Laki valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja."
[--5--]
Periaatteen mukaan jäsenvaltion tulee suojella EU:n taloudellisia etuja kuten jäsenvaltio suojaa omia taloudellisia etujaan.
[--6--]
Ohjeiden mukainen toiminta ei ollut tarkastusta, vaan lähinnä ETT:n Suomessa suorittaman tarkastustyön seurantaa.
[--7--]
Työryhmän asettamiskirjeen mukaan valtionaputarkastuksiin käytetty työaika oli vähentynyt
noin 1400 työpäivästä 700 työpäivään aikavälillä 1988-1991.
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000
s. 573-575; 604-605:
| 