Suunnittelujärjestelmä 2015
Kuvio 1 havainnollistaa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuksen (TT)
suunnittelujärjestelmää vuodelta 2015.
VTV:n strategian tuli sisältää VTV:n kaiken tarkastustoiminnan suuntaamisen periaatteet.
Tarkastuslajien tuli konkretisoida periaatteet olennaisuuskriteereillä [--1--].
Tarkastusaiheiden valitaan tuli vaikuttaa lisäksi VTV:n strategiset painotukset [--2--].
Niihin sekä VTV:n tarkastussuunnitelmiin tuli taas vaikuttaa VTV:n valtion- ja kansantalouden riskianalyysin tulokset.
TT:ssä tuli tehdä riskianalyysejä erillisen ohjeen mukaan
"muutaman vuoden aikajänteellä kattavasti valtion keskeisistä tehtävistä."
Tarkastusryhmillä oli vastuualueet, joilta riskianalyysit tehtiin.
Riskianalyysien tavoitteena oli selvittää valtion taloudenhoidon tuloksellisuuden ongelmia ja riskejä.
Analyyseja oli määrä hyödyntää uusien tarkastusteemojen ja -aiheiden kartoituksessa [--3--].
Tarkastusteeman tuli olla on usean tarkastuksen kokonaisuus,
jossa tarkastetaan tehtäväalue tai tehtävä laajemmin tai perusteellisemmin kuin yleensä [--4--].
Teemoista tuli laatia teemasuunnitelma ja
niistä tuli raportoida teemaraportilla ja/tai VTV:n vuosikertomuksessa.
Teemavastaavilla piti olla erityistä vastuuta tästä kaikesta [--5--].
|
Kuvio 1
|
|
Myöhempi suunnittelujärjestelmä
TT:n teki muutoksia suunnittelujärjestelmäänsä jatkuvasti [vuoden 2015 jälkeen].
Jokaisen TT:n tarkastajan tuli laatia 1-2 riskianalyysia vuosittain [--6--].
Lopulta VTV alkoi käyttää ulkopuolelta hankittua ideointi- ja innovointityökalua,
jonka avulla kuka tahansa TT:ssä sai esittää tarkastusaiheita ja kommenttoida niitä.
Omat kommentit
En saanut TT:ssä teemavastaavan tehtävää [--5--], vaikka pyysin sitä ainakin yhtä usein
kuin tarkastuspäällikköni TT:ssä huomautti, että "käytännössä neuvoksilta odotetaan toimimista teemasta vastaavana tarkastajana".
Teemavastaavan tehtävän sisältö avautui toista kautta - eräässä TAIEX-projektissa, johon osallistuin [vuonna 2022].
Projektia varten selvitin, miten teemasuunnittelu on toiminut VTV:ssä.
Selvityksen tulokset olivat masentavat.
Monet asiat eivät toteutuneet ollenkaan niin kuin TT oli ohjeistanut [--7--].
------
[--1--]
VTV:n tarkastustoiminnan suuntaamisen periaatteet. olivat asian merkitys (1) valtiontalouden, (2) eduskunnan ja valtioneuvoston ja
(3) hyvän hallinnon kannalta.
TT:n olennaisuuskriteerit olivat:
(1) valtiontaloudellinen merkitys; (2) merkitys yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle;
(3) tuloksellisuuden riskit tai ongelmat ja
(4) uuden tiedon tuottaminen tai olemassa olevan tiedon varmentaminen esittämällä siitä VTV:n näkemys.
[--2--]
VTV:n strategiset painotukset 2015:
– Julkisen hallinnon muutoksen onnistumisen edellytysten sekä valtiontalouden kokonaisuutta koskevan kuvan parantaminen ja varmentaminen
– Valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon kokonaisuuden näkökulma (poikkihallinnolliset teemat).
[--3--]
TT:n ohjeen mukaan "Riskianalyysien ensisijaisena tavoitteena ei ole tehdä ehdotusta tarkastusaiheeksi,
vaan selvittää valtion taloudenhoidon tuloksellisuuden ongelmia ja riskejä.
[--4--]
TT:n ohjeen mukaan "tarkastusteemalle määritetään selkeä tavoite tai pääkysymys,
joka ohjaa yksittäisten tarkastusten tarkastusasetelmia, sekä yksilöidään, miten teema vastaa virastotason linjauksiin."
Tarkastussuunnitelmaan otetuille tarkastusteemoille nimetään teemavastaavat,
jotka osallistuvat myös teemaan kuuluvien tarkastusten tekemiseen.
Teemasuunnitelma tuli laati siten, että "siihen sisältyvät tarkastukset on mahdollista sisällyttää myöhemmin
viraston tarkastussuunnitelmaan sekä osoittaa näille resurssit."
[--5--]
"Tarkastussuunnitelmaan otetuille tarkastusteemoille nimetään teemavastaavat.
Näiden tehtävinä ovat teeman suunnittelu, osallistuminen teemaan kuuluvien tarkastusten tarkastusasetelmien muotoiluun
teeman tavoitteen toteuttamiseksi sekä raportointi teemakokonaisuudesta.
Teemavastaava osallistuu myös teemaan kuuluvien tarkastusten tekemiseen."
[--6--]
Tein riski-/ongelma-analyyseja mm. seuraavista asioista. Riskianalyysit eivät johtaneet tarkastuksiin.
– Sähkön keskeytymättömän saannin varmistaminen (erityisesti sähkön saannin riippuvuus tietoliikenteestä ja tietojärjestelmistä)
– Tuottavuusmahdollisuuksien hyödyntäminen valtionhallinnossa (erityisesti valtionavustusjärjestelmien toiminnallinen tehokkuus)
– Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi
[--7--]
TAIEX-esityksessä tulivat konkreettisen tapauksen avulla esiin ristiriidat, joita oli VTV:n ohjeiden ja käytännön välillä
sekä muut epäonnistumiset. Epäonnistumisista voi oppia siinä missä onnistumisistakin.
|
