Sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä tarkentava tarkastusneuvoksen ohje

Tarkastusneuvoksen ohje

B1 Sisäinen tarkastus toimintona
B11 Toiminta-ajatuksen taustat
B111 Epävarmuudet
B112 Kohtuullinen varmuus
B113 Sisäinen tarkkailu
B114 Sisäisen tarkastuksen tehtävä
B12 Sisäisen tarkastuksen tuloksellisuus
B121 Tuloksellisuuden osatekijät
B122 Vaikuttavuus
B123 Tuottavuus
B124 Taloudellisuus
Sisäinen tarkastus toimintona

Tarkastusneuvoksen ohje oli tarkoitettu maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sisäisen tarkastuksen yksiön (SITA) päällikölle ja kansliapäällikölle. Edellistä ne muistuttivat siitä, mitä SITA:n johtamiseen kuuluu. Jälkimmäistä ne auttoivat ymmärtämään paremmin sisäisen tarkastuksen mahdollisuuksia ja rajoituksia.

Toiminnan suunnittelu ja riskiperusteinen tarkastus

Toiminnan suunnittelun osuus ohjeessa on tekstimäärältään pisin. Tekstissä selitetään suunnittelukokonaisuutta, josta on kuvio toisella sivulla.

Suunnittelun lähtökohtana on tunnistaa MMM:n vastuulla olevat toiminnot, niitä hoitavat vastuualueet sekä niihin molempiin liittyvät riskit ja epävarmuudet. SITA:n toiminnan kohteet ja niiden prioriteetin perusteet (kvantifioitu epävarmuus) määritellään riskianalyysissa [--1--]. Riskianalyysissa
– tunnistetaan ns. riskitekijöitä, joista johtuu alttiutta virheisiin ja jopa väärinkäytöksiin
– tutkitaan riskitekijät
– valitaan käytettävät riskitekijät ja riskin määräämisyhtälö
– lasketaan riskiarvot
– tutkitaan tulokset ja
– valitaan riskiarvojen perusteella tarkastettavat kohteet.

Vuonna 1996 riskianalyysissa käytettiin alla esitettyä yhtälöä [--2--]. Se ottaa huomioon vastuualueeseen ja toimintoketjuun liittyvät rahamäärät ja riskit sekä toimenpiteet, joilla riskiä on alennettu [--3--]. Koska riskit elävät koko ajan, tarvitaan tavoiteasetteluun [--4--] väljyyttä, vuoden aikana useita riskianalyyseja ja - riskianalyysien monilukuisuudestakin johtuen - automaatiota analyysien tekemiseen sekä raportointiin [--5--].

Kvantifioidun epävarmuuden poistamisen tehokkuuteen vaikuttavat tarkastuksen lähestymistavat [--6--], käytössä olevat tarkastajat ja heidän kykynsä käyttää em. lähestymistapoja. Tähän liittyy kysymyksiä resurssien määrästä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Ratkaisua vaativat kysymykset esitetään laskelman yhteydessä [--7--], jonka SITA laatii perustaksi kansliapäällikön resurssipäätökselle. Päätöksellään kansliapäällikkö ottaa riskin siitä, miltä osin toimintaa jää tarkastamatta. Päätöstä edeltää SITA:n päällikön ja kansliapäällikön tuloskeskustelu sekä SITA:n toimintasuunnitelma käsittely MMM:n johtoryhmässä [--8--].

Tuloksellisen sisäisen tarkastuksen kehittäminen ja ylläpitäminen on suunnitelmallista toimintaa. Sille asetetaan varsinaisen tarkastus- ja asiantuntijatoiminnan tarpeista lähteviä tavoitteita. Tavoitteet koskevat toiminnan suunnittelua itsessään, tarkastus- ja asiantuntijatyön lähestymistapoja, menetelmiä, tekniikkoja ja tarkastajien tietoja, taitoja ja ominaisuuksia [--9--]. SITA:n henkilöstöllä kokonaisuutena tulee olla riittävät ja jatkuvasti kehittyvät valmiudet tulokselliseen toimintaan kaikilla sisäisen tarkastuksen osa-alueilla.

Toiminnan seuranta

Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan SITA:n työajanseurantajärjestelmällä. Siitä olevassa ohjeessa ("Työajan seuranta sisäisen tarkastuksen yksikössä") kerrotaan työajan seurannan tarkoitus, työajan luokitus, työajan seurantatapa ja työaikakirjanpito. Työaikakirjanpitoon yhdistetään muiden tiedostojen tietoja ja tietoja aikaansaannoksista ja vaikutuksista, kun tuotetaan mm. edistymisraportteja [--10--] kansliapäällikölle.


B2 Toiminnan suunnittelun rajoitteet
B21 Suunnittelun lähtökohdat
B211 Pitkäjänteisyys, tavoitteellisuus
B212 Toimintasuunnitelma
B22 Toimintojen ja niiden epävarmuuksien tunnistaminen
B221 Organisaation toimintojen tunnistaminen
B222 Riskianalyysi
B223 Kvantifioitu epävarmuus
B23 Toiminnan strateginen suunnittelu
B231 Rajoitukset
B232 Kansliapäällikön antamat erityistehtävät
B233 Visio
B234 Päämäärät, aina samat
B235 Strategiat
B236 Tavoitteet
B237 Resurssien määrä ja laatu
B24 Toimintasuunnitelman laatiminen
B241 Toimintasuunnitelman valmistelun kulku
B242 Tarkastuksen lähestymistapojen tarkastelu
B243 Toiminnan suunnittelun rajoitteet
B244 Resurssitarvelaskelma
B245 Ehdotus toimintasuunnitelmaksi
B246 Toimintasuunnitelmaehdotus ministeriön johtoryhmäkäsittelyssä
B247 Toimintasuunnitelma
B25 Olemassa olevien tarkastajaresurssien selvittäminen
B251 Poissaolojen selvittäminen
B252 Tukitoiminnan suunnittelu
B253 Työvälineiden kehittäminen
B254 Muu tukitoiminta
B3 Toiminnan seuranta
B31 Työajan seurantajärjestelmä
B311 Ohje
B312 Työajan seurantatietojen atk-tiedosto
B313 Laskentaohjelma
B314 Muiden tiedostojen tietojen yhdistäminen
B315 Graafiset esitykset
B316 Työajan seurantaraportit

Omat kommentit

Tarkastusneuvoksen ohjeen valmistelun aloitin viimeiseksi ja se jäi joiltakin osin kesken. Kuten edellä kirjoitetusta käynee ilmi, myös B-osaa täydentämään laadittiin ohjeita.

------

[--1--] MMM:n Riskianalyysin tekemistä selostetaan muistiossa (13.02.98).
[--2--] Yhtälö rakentui toisessa yhteydessä, kun MMM:n valvontayksikkö toimi SITA:n jaoksena. Valvontajaoksen tuli ilmoittaa Tullihallitukselle (TH), miten valitaan tullivalvonnan kohteita riskiperusteisesti - kuten Euroopan neuvoston asetus (ETY) 4045/89 (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista ..) edellytti. Jaos valmisteli riskianalyysia varten kaavan, mutta katsoin etten voi lähettää kaavaa, jota en itsekään hyväksyisi. SITA:n päällikkönä olin vastuussa myös valvontajaoksen toiminnasta, joten valmistelin vaihtoehdon. TH sai sen. Ks. myös "Riskianalyysi tullivalvonnassa".
[--3--] Riskin alentamistoimia ovat mm. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ja Euroopan unionin (EU) tarkastavien toimielimien relevantit tarkastukset sekä SITA:n aiemmat tarkastukset. Ehtona on kuitenkin, että niillä tulee olla edelleen riskiä alentavaa vaikutusta.
[--4--] SITA:n yleinen tavoite: MMM:n johdolla on kohtuullinen varmuus siitä, että se ymmärtää missä laajuudessa
– sen johtamien organisaation toimintojen tavoitteet on saavutettu;
– resurssit on turvattu;
– lakeja ja muita säännöstöjä on noudatettu; ja
– julkaistu taloudellinen informaatio on valmisteltu luotettavasti.
[--5--] Yhtälön avulla riskiarvot määrätään atk-avusteisesti. Sen jälkeen varmistetaan vielä, että tulokset ovat yleisjärkeviä. Jos tuloksissa havaitaan virhettä, automatisoidut rutiinit on helppo toistaa.
[--6--] Tarkastuksen eri lähestymistavoilla saavutetun varmuuden taso vaihtelee. Lähestymistavoista on enemmän toisella sivulla alaviitteessä 1.
[--7--] Koska samaan aikaan huomioon otettavia tekijöitä on runsaasti, resurssitarvelaskelman tuottamiseen voidaan käyttää (esim.) operaatioanalyysin menetelmiä.
[--8--] Toimintasuunnitelmaehdotuksen johtoryhmäkäsittelyn oli tarkoitus varmistaa toimintasuunnitelman laatua ja lisätä MMM:n osastopäälliköiden tietämystä sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta.
[--9--] Ominaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti määrätynlaisia kyvykkyyksiä, joiden hyödyntämiseksi tarkastajaa kehitetään esimerkiksi tietojärjestelmätarkastajksi.
[--10--] Raportit vuosineljänneksinä tehdystä tarkastus- ja asiantuntijatyöstä, niiden tuloksista ja toimintasuunnitelman toteutumisesta sekä tukitoiminnasta ja poissaoloista.

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Edellinen sivu
Seuraava sivu

Asiakirjat

Sektorikohtaisten tarkastussuunnitelmien (5 v) riskianalyysi
13.2.1998

-------