Vuosi 1995
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sisäisen tarkastuksen yksikön (SITA)
sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä tarkentavien ohjeiden kehittäminen alkoi vasta 1996.
Sitä ennen SITA:n aika meni tehtäviin, joiden tuloa SITA:n hoidettavaksi ei osattu ennakoida riittävästi:
– EU-erityisasiat, mm. niihin perehtyminen [--1--], MMM:n EU-valvontatyöryhmä
sekä valvonnan ja tarkastuksen jatkokehittäminen
– valtiovarainministeriöltä (VM) tulleet tieto- ja kommentointipyynnöt [--2--]
– useiden uusien tarkastajien rekrytointi SITA:aan ja MMM:n valvontayksiköön ja heidän tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus [--3--].
Vuodet 1996-1997
Jo vuonna 1995 aikana kertyneet kokemukset antoivat aiheen uudistaa sisäisen tarkastuksen ohjesääntö (26.1.1996).
Vuoden 1996 kesäkuussa tehty tutustumiskäynti sisäisen tarkastuksen yksikköön MMM:tä vastaavassa ministeriössä
Iso-Britanniassa
(Ministry of Agriculture, Fisheries and Food (MAFF))
vaikutti paljon siihen, miten MMM:n sisäistä tarkastusta kehitettiin.
Käynti vahvisti myös käsitystä, että oli oikein eriyttää EU-varoin tuettujen toimenpiteiden valvonta
MMM:öön perustettuun valvontayksikköön [vuonna 1995] [--4--].
Vuonna 1996 SITA valmisteli useita sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä tarkentavia ohjeita.
Myöhemmin SITA valmisteli muutoksen myös MMM:n työjärjestykseen (28.11.1997) ja tarkisti ohjeitaan.
Tärkeimmät tarkentavat ohjeet olivat:
A-osa
Yleinen osa | SITA:n tarkastustehtävän tarkastelu, dokumentointi (ml. raportointi)
|
B-osa
Tarkastusneuvoksen ohje |
Toiminnan strateginen suunnittelu, toimintasuunnitelman laatiminen ja tukitoiminta
|
C-osa
Tarkastajan ohje |
Toimintasuunnitelman toteutus: riskianalyysi, sektori- ja tarkastuskohtainen suunnittelu, työnsuunnittelu ja tarkastuksen lähestymistavat, jälkitarkastus
|
Omat kommentit
Käynti Iso-Britanniassa (MAFF:ssa) selkeytti tarkastusajatteluani.
Siihen saakka ajatteluni oli nojannut pitkälti Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) oppeihin.
VTV:hen palattuani uudistin sen tilintarkastusta vuonna 1998 siltä pohjalta,
mitä olin oppinut ja kehittänyt SITA:ssa.
SITA:n päällikön tehtävässä korostui hyvien suhteiden merkitys mm. MMM:n talousjohtaja Hannele Laihoseen
ja valtiovarainministeriön (VM) hallitusneuvos Vellamo Kivistöön.
Molemmat olivat hyvin päteviä työssään.
Eräät näkemykseni saivat VM:ssä ymmärrystä [--5--].
Eräät ehdotukset koettiin oikeansuuntaisiksi, mutta liian rohkeiksi [--6--].
------
[--1--]
Perehtyminen MMM:n vastuulla olevia EU-varoja koskeviin Euroopan unionin neuvoston ja komission asetuksiin
vei aikaa, sillä Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) niistä ei ollut tarvinnut tietää.
[--2--]
VM:n budjettiosasto arvosti SITA:n panosta, kun VM:n laati maaraporttia Maastrictin sopimuksen 209a artiklan toimeenpanosta Suomessa.
Asiasta on enemmän toisen sivun alaviitteessä 11.
[--3--]
SITA:n ohjesääntönsä perustelumuistion mukaan hyödyntää Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) sisäisten tarkastajien työpanosta.
SITA:sta tuli kuitenkin ensisijaisesti TIKE:n tarkastajien työpanoksen välittäjä MMM:n toimintayksiköille,
kuten ilmenee muistiosta 15.11.1996.
[--4--]
Muissa EU-varoista vastaavissa ministeriöissä (sisäasiainministeriö ja työministeriö) näin ei menetelty.
Niissä sisäinen tarkastus muodostui erilaiseksi kuin SITA:ssa.
[--5--]
Ymmärrystä mm. muistio asiasta "Virastojen ja laitosten sisäinen valvonta: V. Kivistön osaselvitys II" (30.12.1996)
ja kommenteille asiasta "Luonnos 29.5.1997 HE:ksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamiseksi" (06.06.1997)
[--6--]
VM:n vaikutuksesta tulin jäseneksi "Valtioyhteisö hallintopolitiikka" - hankkeen valvontatyöryhmään, joka antoi työryhmämuistion
(VM 1997:15).
Näkemykseni erosivat työryhmän näkemyksistä sen verran paljon, että pyysin liittämään työryhmämuistioon mielipiteeni (9.6.1997).
|
|
|
