Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hallinto
Ylivoimaisesti eniten Euroopan unionista (EU) Suomeen saatavasta rahoituksesta
kanavoitui maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan kautta [--1--].
Suurimmat EU-varainsiirrot tulivat EMOTR:n tukiosastosta (EMOTR-T),
josta katettiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanon menot [--2--].
EU ohjasi EMOTR-T-rahoituksen jäsenvaltioihin käytettäväksi maksajana toimivien toimielimien (maksajayksikkö) kautta.
Niiden hallinto- ja valvonta tuli järjestää
EU:n komission asetuksen 1663/95
mukaisesti [--3--] niin, että EU saa takeet sille korvattavaksi esitettyjen
menojen sääntöjenmukaisuudesta, jäljitysketjusta
ja ajantasaisesta dokumentoinnista.
Maksajayksikköasiassa paljon odotuksia kohdistui MMM:n sisäisen tarkastuksen yksikköön (SITA),
koska monet vaatimukset maksajayksikölle koskivat valvonnan ja tarkastuksen järjestämistä.
Asiaa käsiteltiin jo MMM:n EU-valvontatyöryhmän muistiossa (29.9.1995).
Käsittely jatkui MMM:n Coordinating body -asiantuntijatyöryhmässä [--4--].
Määräaika maksajayksikköasian järjestämiselle oli 31.1.1997.
Lähtien siitä, että EU:n asetukset eivät rajoittaneet kansallista päätäntävaltaa järjestelyjen tekemisessä
katsoin, että maksajayksikkö voidaan muodostaa MMM:n ja MMM:n tietopalvelukeskuksen (TIKE) toiminnoista.
Kun EU:n komission tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin MMM:öön 28.-30.8.1995,
he eivät asettuneet ratkaisua vastaan [--5--].
Sen sijaan tarkastajat huomauttivat (18.10.1995/VI/038848), että akkreditointitutkimuksen tekijän (Accreditation Body)
ja todistuksen antavan elimen (Certifying Body) tehtävien hoidon tilanne Suomessa oli epäselvä.
EMOTR-T-maksajayksikön akkreditointitutkimus
Ehdotuksestani akkreditointitutkimuksen tekijän ja todistuksen antavan elimen tehtävät
annettiin KHT-tilintarkastusyhteisölle, koska Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kieltäytyi [--6--]
ja valtiovarainministeriön vastaus viipyi [--7--].
Valittava KHT-yhteisö tekisi molemmat tehtävät,
koska akkreditointitutkimus antaa hyvän pohjan todistuksen antamistehtävälle [--8--].
SITA:aan luotaisiin itsenäinen jaosto, joka vastaa maksajayksikön sisäisestä tarkastuksesta [--9--].
SITA valmisteli KHT-yhteisöille 30.1.1996 päivätyn tarjouspyynnön,
käsitteli tarjouspyynnöt ja antoi valinnan jatkotoimet MMM:n talousjohtaja Hannele Laihoselle.
Tarkastus ei ollut mikään läpihuutojuttu muissakaan EU:n jäsenvaltioissa,
mikä ilmenee EMOTR-T-maksajayksiköiden akkreditoinnin asiantuntijakokouksen (16.9.1996) raportista.
EU:n komissio tyrmäsi MMM-maksajayksikön ensimmäisen akkreditointitutkimuksen ja seuraavankin.
Komissiota tyydyttävä akkreditointitutkimus valmistui vasta 1997.
Siihen saakka MMM-maksajayksikkö toimi ns. väliaikaisen hyväksymisen varassa.
EMOTR-T-todistuksen antamistehtävä
EU:n komission (DG VI) tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin MMM-maksajayksikköön 12.-13.2.1997.
He katsoivat, että todistuksen antavan elimen työ ei anna perusteita
varauksettomasti myönteiseen tarkastuslausuntoon EU:n sääntöjen noudattamisesta.
He olivat havainneet, että maksajayksikön toiminnassa on heikkouksia,
joista eräs välittömästi korjausta vaativa koski sisäistä tarkastusta.
Maksajayksikön toiminnan hajautus huomioon ottaen sisäisen tarkastuksen minimivahvuuden
tulee olla 4-5 täysipäiväisesti toimivaa tarkastajaa.
Nyt tarkastajia oli yksi.
Komission tarkastajat katsoivat [13.2.1997], että EU:lla on perusteet tehdä kahden prosentin
leikkaus rahoitukseen, jonka Suomi muutoin saisi EMOTR-T:sta tilikaudella 1996/97.
Leikkaus jätetään tekemättä, jos SITA ja todistuksen antava elin pystyvät tekemään
hyväksyttävän täydentävän tarkastuksen vajaan kuukauden sisällä.
Tarkastuksen tuli kattaa mm. viisi maaseutupiiriä ja EMOTR-T-tilit siltä osin, kuin niitä ei oltu tarkastettu.
------
[--1--]
Vuoden 1995 talousarvion mukaan tuloja EU:sta budjetointiin seuraavasti:
– 12.30.01 (EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot): 2.861,0 Mmk (MMM:n hallinnonala)
– 12.30.02 (EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot): 665,0 Mmk (MMM:n hallinnonala)
– 12.30.03 (EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineettä saatavat tulot): 35,0 Mmk (MMM:n hallinnonala)
– 12.26.97 (Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot): 446,1 Mmk (sisäministeriön hallinnonala)
– 12.26.90 (Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot): 131,0 Mmk (valtiovarainministeriön hallinnonala)
– 12.28.97 (Siirtymäkorvaus Euroopan unionista): 1.235,0 Mmk (valtiovarainministeriön hallinnonala)
– 12.34.40 (Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot): 722,1 Mmk (työministeriön hallinnonala)
[--2--]
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka perustui neuvoston asetukseen (ETY)
N:o 729/70,
jossa säädetään myös EMOTR:sta.
Asetusta muutettiin mm. vuonna 1995 neuvoston asetuksella (EY)
1287/95.
[--3--]
EMOTR-T:sta rahoitettavien menojen maksamiseksi tarvittiin:
– maksajana toimiva toimielimen (maksajayksikkö),
– tutkimus täyttääkö maksajayksikkö em. EU-asetusten vaatimukset (akkreditointitutkimus),
– tutkimuksen perusteella tehty toimivaltaisen viranomaisen hyväksymispäätös,
– kuvaus maksajayksikön tehtävistä, niiden organisoinnista ja delegoinnista, tukimaksujen
toimintoketjusta ja sisäisestä tarkastuksesta
– toimielin, joka antaa maksajayksikön tilien täydellisyyttä, tarkkuutta ja todenperäisyyttä koskevan perustellun todistuksen.
[--4--]
Kuuluin Coordinating body-asiantuntijatyöryhmään.
[--5--]
Jossakin määrin vastaavanlainen maksajayksikköjärjestely oli valmisteilla tai valmiina myös eräässä toisessa jäsenvaltiossa.
EMOTR-T-maksajayksiköitä oli lähes 80 vuonna 1996.
[--6--]
Tarjosin akkreditointitutkimuksen ja todistuksen antavan elimen tehtäviä Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV).
Se kieltäytyi niistä - toisin kuin esimerkiksi Ruotsin SAI.
☆ Kirjeessään 2.6.1995 (Dnro 365/32/95) VTV katsoi, että Tanskan mallin mukaisesti
"selkein ratkaisu olisi maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkastuksen organisaation vahvistaminen ja järjestäminen niin,
että komissio voi hyväksyä sen (EMOTR:n tukiosaston tilien) vahvistusyksiköksi."
Ehdotus oli mahdoton: SITA:n olisi tullut tarkastaa myös omaa toimintaansa ja antaa siitä
standardien mukainen arvio.
[--7--]
Kun VTV kieltäytyi, tarjosin akkreditointitutkimuksen ja todistuksen antavan elimen tehtäviä valtiovarainministeriölle (VM).
Se ilmoitti (24.11.1995), että asiaa tullaan käsittelemään erillisessä selvityksessä.
Sen valmistumisesta ei ollut tietoa ja
maksajayksikkötehtävät piti järjestää 14 kuukauden kuluessa.
VM:n selvitys valmistui 30.3.1988: "Valtion virastojen ja laitosten sisäinen valvonta, Osaselvitys 2,
EU-vaikutukset: selvitysmies Vellamo Kivistön osaselvitys II.
☆
Alkuvaiheessa vain Suomessa ja Belgiassa tilien varmennustehtävän suoritti yksityisen sektorin tilintarkastusyhteisö.
Vuonna 2017 tehtävän suorittajista (yhteensä 64) 18 eli 28 % oli yksityisen sektorin tilintarkastusyhteisöjä;
lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus
ECA 07/2017, s. 16
[--8--]
Todistus oli annettava komissiolle toimitettujen tilien täydellisyydestä, tarkkuudesta ja todenperäisyydestä.
Todistuksesta säädetään Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 artiklan 5 kohdassa 2
sellaisena kuin se oli muutettu Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1287/95.
[--9--]
Vaatimus maksajayksikön sisäisestä tarkastuspalvelusta oli komission asetuksen
1663/95 liitteen kohdassa 3 (i).
|
