Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015-2021 (Pääjohtajana Tytti Yli-Viikari)

"Suomalainen valtiontalouden hoito on malli maailmalle" [Valtiontalouden tarkastusviraston visio 2020]

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) katsoi jo 2013 - Tuomas Pöystin pääjohtajakaudella - että "kansainvälistymisen johdosta VTV:n mission ja vision toteuttaminen edellyttää aktiivista osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön" [--1--]. Pääjohtaja Yli-Viikarin pääjohtajakaudella kansainvälisyys (KV-toiminta) sai VTV:ssä ennen näkemättömän painoarvon. Lisäksi tavoitteena oli muuttaa VTV:n toimintakulttuuri joustavammaksi, vuorovaikutteisemmaksi ja yhteistyöhön kannustavaksi. Siihen pyrittiin saamaan mukaan koko henkilöstö [--2--].

VTV:n organisaatio, käskyvaltasuhteet, toimintatavat ja henkilöstön tehtävät muuttuivat, kun - konsulttien tukemana - VTV loi uudenlaisen tekemisen ja organisoinnin mallin. Johtajatehtäviä lisättiin [--3--]. Muutoksen tueksi VTV järjesti mm. johtamis- ja alaiskoulutusta. VTV oli aktiivinen perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Yhteyksiä sidosryhmiin vaalitiin [--4--]

VTV:n päätoimipiste muutti [2017] uusiin monitoimitiloihin [--5--]. Se nähtiin hyvänä tilaisuutena tuoda VTV:hen uusia työnteon tapoja. COVID-19-epidemia johti kuitenkin etätyöskentelyyn maaliskuusta 2020 alkaen. Toimintakulttuuri ja tarkastustoiminta eivät muuttuneet kuten oli asetettu tavoitteeksi. Tuottavuus heikkeni, samoin VTV:n työilmapiiri. Media alkoi kertoa asioista, jotka herättivät paheksuntaa kansalaisten keskuudessa [--6--]. Kielteinen julkisuus sai eduskunnan tarkastusvaliokunnan tarttumaan epäselvyyksiin. Lopulta pääjohtaja Yli-Viikari ja hallintojohtaja Koiranen erotettiin tehtävistään [--7--].

Omat kommentit

Eduskunnan tarkastusvaliokunta tuki yksimielisesti Tytti Yli-Viikarin valintaa pääjohtajaksi (ks. TrVP 29/2015). Eduskunta oli yksimielinen sekä valitessaan Yli-Viikarin virkaan että erottaessaan hänet virasta. Itse olisin suonut vuoden 2015 alusta virkaan valittavaksi ylijohtaja Marko Männikön. Männikkö tiesi, mitä tarkastus on ja hänellä oli hyvä harkintakyky. Pääjohtaja Tuomas Pöysti toimi kuitenkin vahvasti Yli-Viikarin valinnan puolesta, ja Pöystin mielipiteitä kuunneltiin tarkkaan.

Muutto uusiin tiloihin, vaikea toimintamalli ja ratkaisemattomina pysyneet ongelmat kasvattivat tyytymättömyyttä VTV:ssä. Pääjohtaja Yli-Viikari halusi uudistaa VTV:n, mutta hän ei tuntenut VTV:tä ja tarkastusta riittävän hyvin. Yli-Viikari kuunteli virastolaisia. Vielä enemmän hän kuunteli hallintojohtaja Mikko Koirasta. Monet VTV:ssä olivat jo Pöystin pääjohtajakaudella sitä mieltä, että Koiranen johti VTV:tä. Nyt se oli selvempää kuin koskaan. Koiranen sai henkilöstö- ja talousasioissa paljon valtaa [--8--] ja hän myös käytti sitä [--9--].

Malli maailmalle?

Yli-Viikarin matkustaminen ja eräät epätavalliset menot herättivät huomiota mediassa. VTV:ssä tosin useat muutkin matkustivat paljon ulkomailla (ks. matkamenot taulukoissa 1 ja 2) [--10--]. VTV sitoutui INTOSAI:n ympäristötarkastuksen ryhmän (WGEA) toimintaan kyseenalaisen suurella panoksella [--11--].

VTV:hen liittyen on esitetty väitteitä suosimisesta. Pöysti on torjunut väitteen omalta osaltaan [--12--]. Joka tapauksessa VTV:hen oli tullut suosikkijärjestelmä, jota siellä ei aikaisemmin ollut. Yli-Viikarin pääjohtajakaudella naisia suosittiin nimityksissä [--13--]. Lopulta tarkastajakunnassa naisten palkkataso oli korkeampi kuin miesten.

Edellä mainitut asiat kiinnittivät huomiotani, kun valmistelin väärinkäytösten torjuntaa koskevaa projektialoitetta INTOSAI:n ammattistandardikomitean teknisessä tuessa (ks. toinen sivu). Asiat liittyvät käsitteeseen "henkilöstöhallinnollinen korruptio" [--14--].


Taulukko 1: VTV:n liikekirjanpidon (LKP) mukaiset menot 2013-2017. Yli-Viikarin pääjohtajakauden LKP-menot erottuvat punaisella fontilla.
Taulukko 2: VTV:n menot Valtiokonttorin 'Tutkihallintoa'-sivun mukaan 2020-2024. Yli-Viikarin pääjohtajakauden LKP-menot erottuvat punaisella fontilla.
------

[--1--] Ks. Valtiontalouden tarkastusviraston strategia 2013-2020, s. 13 (Missio), 15 (Visio) ja 26 (Kansainvälisen yhteistyön toimintapolitiikka)
[--2--] VTV:ssä järjestettiin henkilöstölle lukuisia tilaisuuksia, joissa kenen tahansa oli mahdollista esittää VTV:n muutokseen liittyviä ideioita ja näkemyksiä.
[--3--] Muutoksia:
– Tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen yksikön (TF) ja Tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen yksikön (TL) henkilöstö muodostavat resurssipoolin. Sitä hallinnoivat oppimiskeskukset. Vaikuttavuusalueet pyytävät niiltä resurssit projekteihinsa (ks. kuva).
– Organisaatiomuutos ja johtavassa asemassa olevat: vertaa työjärjestyksiä 2016 (kuva) ja 2019 (kuva)
[--4--] Sidosryhmätyön osapuolia olivat mm. eduskunnan tarkastusvaliokunta ☆ VTV:n neuvottelukunta ☆ VTV:n tieteellinen neuvosto ☆ Ministeriöiden ylin johto
[--5--] VTV:n päätoimipiste muutti 2017 uusiin monitoimitiloihin [Helsingissä Kampista Ruoholahteen].
[--6--] Esimerkki uutisesta 20.3.2021
[--7--] Molemmat saivat tuomion oikeudessa Uutinen 15.6.2023
[--8--] Ks. työjärjestyksen 17.12.2015 6 § ja 7 §.
[--9--] [Mahdollinen alaviite lisätään myöhemmin]
[--10--] Antamalla matkamääräyksen hallintojohtaja Koiranen hyväksyi matkat, jotka pääjohtajan teki. VTV:n työjärjestyksen Dnro 350/00/2015 30 §:n perusteella hallintojohtaja päätti, antaako hän matkamääräyksen pääjohtajalle vai ei. Hänen ei olisi tullut antaa matkamääräyksiä, jotka eivät olleet VTV:n toiminnan kannalta tarpeen - mutta hän antoi niitä
[--11--] WGEA-toiminnasta ei ollut kustannukset ylittävää hyötyä VTV:n lakisääteisen tehtävän hoidossa. Osallistuin itsekin WGEA:n toimintaan (ks. toinen sivu [linkki lisätään myöhemmin]).
[--12--] Olin itsekin kiinnostunut johdon tuen tehtävästä. Mainitsin asiasta eräälle ylijohtajalle, kun virka oli haettavana. Hän vastasi, että "Sorry Matti. Ei kannata hakea. Virka on jo täytetty."
[--13--] [Mahdollinen alaviite lisätään myöhemmin]
[--14--] [Mahdollinen alaviite lisätään myöhemmin]

Paluu etusivulle
Edellinen valikko
Edellinen sivu

Asiakirjoja (VTV)

Työjärjestykset: 2016 ja 2019
Strategia 2019-2023

Hallinnon kehittämishankkeita ja tapahtumia 2016-2021


2016-2021: Julkisyhteisöjen velka 63,1 % → 72,4 % BKT:stä
2016-2021: Sote-uudistus
2017: Maakunnat; Luova-hanke
2018: Syyttäjälaitos; Maistraatit
2019: Aluehallintovirastot (AVI); Ruokavirasto
2020: Virastojen yhdistämistä (mm. Valvira) COVID-19; Valtionvelka
2021: Aluehallintohanke

-------