Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV)
tilintarkastuksen (TL) ja tuloksellisuustarkastuksen (TT) toimintayksiköt tekivät yhdessä
jokaista hallinnonalaa koskevan ns. ohjausjärjestelmätarkastuksen [--1--].
Ohjausjärjestelmätarkastus oli tehty useissa ministeriöissä ennen opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM).
Tarkastus ja sen resurssit
Tarkastuksen pääkysymys on, miten hyvät edellytykset hallinnonalan ohjausjärjestelmä antaa
toiminnan tuloksellisuudelle ja vastuun toteamiselle [--2--].
Tarkastuksen jokaiselle osakysymykselle oli eri tarkastaja.
Sekä TT:llä että TL:llä oli omat ohjeet tarkastusta varten [--3--].
Esiselvitykseen osoitettiin 42 henkilötyöpäivää (htp; osuuteni 5 htp) ja varsinaiseen tarkastukseen 245 hpt (40 htp).
Varsinainen tarkastus alkoi 1.2.2015 ja tarkastusraportti oli määrä julkaista 5.11.2015.
Tarkastuksen esiselvitykseen meni 102 htp (suluissa osuuteni: 22,4 htp) ja
varsinaiseen tarkastukseen 177 htp (26,8 htp) eli yhteensä 279 htp (49,2 htp).
Tarkastus valmistui 19.2.2016 (osuuteni 4.12.2015).
Tarkastuksessa annettiin neljä suositusta. Ne koskivat kehittämistä
arviointia, arviointitulosten hyödyntämisestä johtamisessa ja raportoinnissa
sekä osastojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua
(ks.
tarkastuskertomuksen
kannanotot).
Tarkastuksen vaikutukset
Tarkastuksen vaikutuksista tiedetään suositusten toteutustilanne.
Jälkiseurantaraportin
(17.10.2019) mukaan OKM:ssä - yhtä suositusta lukuun ottamatta - oli tapahtunut kehitystä.
VTV ei pitänyt tarpeellisena jatkaa tarkastuksen jälkiseurantaa.
Osuuteni tarkastuksessa tuotti varmuutta siitä, että
yliopisto-opetusta ja tutkimusta koskeva tulosohjausjärjestelmä oli toimiva.
Järjestelmä oli perustana päätöksille, joista johtuvina menoina
maksettiin 2748,8 Mmk valtion vuoden 2013 talousarvion luvun 29.40. (Korkeakouluopetus ja tutkimus) määrärahoista.
Menot olivat 41,6 %.hallinnonalan kaikista menoista (6604,6 Mmk;
lähde:
valtion tilinpäätös 2013).
Omat kommentit
Tarkastusohje
ei ollut ongelmaton (ks. [--3--]).
Tarkastuksen kolme ensimmäistä osakysymystä (ks. [--2--]) liittyvät samaan kokonaisuuteen.
Kävimme asiasta keskustelua TT:ssä.
Dokumentoin "tarkastussuunnitelmani",
jotta muut tarkastajat tietäisivät, mitä teen ja tarkastuksen koordinaation riskit hallittaisiin paremmin [--4--].
Osuuteni raportoin tarkastuskertomuksen kappaleessa 3 (Johtaminen) [--5--], [--6--].
OKM:ssä yliopistojen tulosohjaus oli hallinnassa.
Havaitsin kuitenkin kaksi asiaa, joissa mielestäni oli parannettavaa:
(1) hallitusohjelman toimeenpanojärjestelmä ja (2) yliopistojen määrä.
Asiat olivat kuitenkin liian etäällä tarkastuksen varsinaisesta kohdeasiasta [--7--].
------
[--1--]
TT:n ohjeen (Dnro 338/01/2010)
mukaan "ohjausjärjestelmä tarkoittaa hallinnonalan johdon toimintatapoja ja järjestelmiä,
joiden avulla johto pyrkii aikaansaamaan hallinnonalansa tuloksellisuuden sekä raportoimaan toiminnastaan eduskunnalle".
Ohjausjärjestelmän pääosat ilmenevät seuraavasta alaviitteestä ([--2--]).
[--2--]
Tarkastusasetelma määriteltiin esiselvitysraportissa (27.1.2014; Dnro: 247/54/2014).
Tarkastuksen pääkysymys jakautui seuraaviin osakysymyksiin. Kysymyksiin 1 ja 3 liittyi kysymys,
tuottiko hallinnonala tai järjestelmä oikeat ja riittävät tiedot päätöksentekoa tai raportointia varten.
* 1 Onko riittävä ja toimiva suunnittelujärjestelmä?
* 2 Onko johtamisjärjestelmä, jota käyttämällä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa?
* 3 Onko raportointijärjestelmä riittävä ja toimiva?
* 4 Ovatko laskentatoimi ja arviointijärjestelmä riittävät tuottamaan oikeat ja riittävät tiedot suunnittelua, johtamista ja raportointia varten?
* 5 Onko sisäinen valvonta riittävä varmistamaan tehtävien asianmukaisen ja tuloksellisen hoitamisen?
[--3--]
Ohjausjärjestelmätarkastuksen ohje ei ollut ongelmaton.
Osuuteni koski tulosohjausta, joka ulottuu kaikkiin tarkastuksen osakysymyksiin ja kattaa OKM:n kaiken toiminnan.
Tarkastusta oli rajattava.
Luontevat rajausperusteet olivat olennaisuus (valtion menot) ja riskit.
Pyrin ottamaan huomioon
tulosohjauksen kehittämishankkeessa havaitut muutostarpeet
(valtiovarainministeriön julkaisu 21/2012: Kohti strategisempaa, kevyempää, poikkihallinnollisempaa ja yhtenäisempää tulosohjausta).
[--4--]
Toteutuessaan tarkastuksen riskien arvioitiin johtavan raportointiin, jossa tarkastuslajien osuudet jäävät toisistaan irrallisiksi.
[--5--]
Tarkemmin alaotsikon 3.1 (Strateginen johtaminen on hajaantunut) alle sivuille 23 - 28
(alaotsikosta "Yliopistojen tulosohjaus järjestelmä toimii" lähtien otsikkoon 3.2 (Säädösvalmistelu)
saakka ja sitä mukaan lukematta.
[--6--]
Tekstiosuuksien yhdenmukaisuus olisi ollut hyvä tarkastaa.
Tekstin tarkastaminen on ollut tarkastuspäällikön keskeisimpiä tehtävistä VTV:ssä.
TT:llä oli tarkastuskertomusten laadunvarmistusta varten tarkastuspäällikön lisäksi tuloksellisuustarkastusjohtaja.
[--7--]
Kaksi asiaa, joissa havaitsin parannettavaa, olivat seuraavat.
– Hallitusohjelman toimeenpanojärjestelmä.
Ei ollut järjestelyjä, jotka varmistivat hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisen niin kuin oli tarkoitettu.
Puutteen seurauksena hallinnonalat, kun ne toteuttivat hallitusohjelman hankkeita,
tekivät tavoitteiden saavuttamista haittaavia kompromisseja.
– Yliopistojen määrä.
Suomessa yliopistojen määrä ja siitä johtuva rakennus- ja muu infrastruktuurikanta on suuri.
Keskittämällä toimintaa voitaisiin vähentää menoja tinkimättä opetuksesta ja tutkimuksesta.
Koska asialla on poliittinen ulottuvuus, tarkastaja ei saa ottaa siihen kantaa (suosituksella).
| 