Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV)
tilintarkastuksen (TL) ja tuloksellisuustarkastuksen (TT) toimintayksiköt tekivät yhdessä
jokaista hallinnonalaa koskevan ns. ohjausjärjestelmätarkastuksen [--1--].
Ohjausjärjestelmätarkastus oli tehty useissa ministeriöissä ennen opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM).
Tarkastus ja sen resurssit
Tarkastuksen pääkysymys on, miten hyvät edellytykset hallinnonalan ohjausjärjestelmä antaa
toiminnan tuloksellisuudelle ja vastuun toteamiselle [--2--].
Tarkastuksen jokaiselle osakysymykselle oli eri tarkastaja.
Sekä TT:llä että TL:llä oli omat ohjeet tarkastusta varten [--3--].
Esiselvitykseen osoitettiin 42 henkilötyöpäivää (htp; osuuteni 5 htp) ja varsinaiseen tarkastukseen 245 hpt (40 htp).
Varsinainen tarkastus alkoi 1.2.2015 ja tarkastusraportti oli määrä julkaista 5.11.2015.
Tarkastuksen esiselvitykseen meni 102 htp (suluissa osuuteni: 22,4 htp) ja
varsinaiseen tarkastukseen 177 htp (26,8 htp) eli yhteensä 279 htp (49,2 htp).
Tarkastus valmistui 19.2.2016 (osuuteni 4.12.2015).
Tarkastuksessa annettiin neljä suositusta, jotka ilmenevät
tarkastuskertomuksen kannanotoista.
Tarkastuksen vaikutukset
Tarkastuksen vaikutuksista tiedetään suositusten toteutustilanne.
Jälkiseurantaraportin
(17.10.2019) mukaan OKM:ssä - yhtä suositusta lukuunottamatta - oli tapahtunut kehitystä.
VTV ei pitänyt tarpeellisena jatkaa tarkastuksen jälkiseurantaa.
Omat kommentit
Tarkastuskysymysten kolme ensimmäistä osakysymystä (ks. alaviite [--2--]) liittyvät samaan kokonaisuuteen.
Esiselvityksessä dokumentoin
"tarkastussuunnitelmani", jotta työn koordinaation riskit hallittaisiin paremmin.
Dokumentoituina suunnitelmani olisivat paremmin muiden tarkastajien huomioon otettavissa.
[--4--].
Tarkastuskertomuksessa osuuteni sijoittui kappaleeseen 3 (Johtaminen) [--5--], [--6--].
OKM:ssä yliopistojen tulosohjaus oli hallinnassa, enkä muutoinkaan nähnyt aihetta suosituksiin [--7--].
------
[--1--]
TT:n ohjeen (Dnro 338/01/2010)
mukaan "ohjausjärjestelmä tarkoittaa hallinnonalan johdon toimintatapoja ja järjestelmiä,
joiden avulla johto pyrkii aikaansaamaan hallinnonalansa tuloksellisuuden sekä raportoimaan toiminnastaan eduskunnalle".
Ohjausjärjestelmän pääosat ilmenevät seuraavasta alaviitteestä ([--2--]).
[--2--]
Tarkastusasetelma määriteltiin esiselvitysraportissa (27.1.2014; Dnro: 247/54/2014).
Tarkastuksen pääkysymys jakautui seuraaviin osakysymyksiin. Kysymyksiin 1 ja 3 liittyi kysymys,
tuottiko hallinnonala tai järjestelmä oikeat ja riittävät tiedot päätöksentekoa tai raportointia varten.
* 1 Onko riittävä ja toimiva suunnittelujärjestelmä?
* 2 Onko johtamisjärjestelmä, jota käyttämällä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa?
* 3 Onko raportointijärjestelmä riittävä ja toimiva?
* 4 Ovatko laskentatoimi ja arviointijärjestelmä riittävät tuottamaan oikeat ja riittävät tiedot suunnittelua, johtamista ja raportointia varten?
* 5 Onko sisäinen valvonta riittävä varmistamaan tehtävien asianmukaisen ja tuloksellisen hoitamisen?
[--3--]
Ohjausjärjestelmätarkastuksen ohje ei ollut ongelmaton.
Osuuteni koski tulosohjausta, joka ulottuu kaikkiin tarkastuksen osakysymyksiin ja kattaa OKM:n kaiken toiminnan.
Tarkastusta oli rajattava.
Luontevat rajausperusteet olivat olennaisuus (valtion menot) ja riskit.
Pyrin ottamaan huomioon
tulosohjauksen kehittämishankkeessa havaitut muutostarpeet
(valtiovarainministeriön julkaisu 21/2012: Kohti strategisempaa, kevyempää, poikkihallinnollisempaa ja yhtenäisempää tulosohjausta).
[--4--]
Toteutuessaan tarkastuksen riskien arvioitiin johtavan raportointiin, jossa tarkastuslajien osuudet jäävät toisistaan irrallisiksi.
[--5--]
Tarkemmin alaotsikon 3.1 (Strateginen johtaminen on hajaantunut) alle sivuille 23 - 28
(alaotsikosta "Yliopistojen tulosohjaus järjestelmä toimii" lähtien otsikkoon 3.2 (Säädösvalmistelu)
saakka ja sitä mukaan lukematta.
[--6--]
Tekstiosuuksien yhdenmukaisuus olisi ollut hyvä tarkastaa.
Tekstin tarkastaminen on ollut tarkastuspäällikön keskeisimpiä tehtävistä VTV:ssä.
TT:llä oli tarkastuskertomusten laadunvarmistusta varten tarkastuspäällikön lisäksi tuloksellisuustarkastusjohtaja.
[--7--]
Potentiaaliasia aiheita suosituksille oli.
☆ Hallitusohjelman toimeenpanojärjestelmä. Se oli kuitenkin liian etäällä tarkastuksen varsinaisesta kohdeasiasta.
Hallinnonalat tekivät kompromisseja, kun ne toteuttivat hallitusohjelman hankkeita.
Ei ollut järjestelyjä, jotka varmistaisivat tavoitteiden toteutumisen niin kuin oli tarkoitettu.
☆ Yliopistojen määrä. Asia on kuitenkin poliittinen. Tarkastaja ei siksi saa ottaa siihen kantaa (suosituksella).
Suomessa yliopistojen määrä ja siitä johtuva rakennus- ja muu infrastruktuurikanta on suuri.
Keskittämällä toimintaa voitaisiin vähentää menoja tinkimättä opetuksesta ja tutkimuksesta.
| 