Valtioneuvosto hyväksyi 4.12.2008 valtakunnallisen hankkeen,
jolla 100 Mbit/s -laajakaistayhteys tulisi enintään kahden kilometrin etäisyyden päähän lähes kaikille
vakituisesti käytettäville kiinteistöille 31.12.2015 mennessä.
Hanketta valmisteli pääasiassa liikenne- ja viestintäministeriö (LVM).
Valtion viranomaisina sitä toteuttivat Viestintävirasto (VIVI) ja maaseutuhallinto [--1--].
Tarkastus
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikön (TT)
asettama pääkysymys oli,
kuinka tuloksellisesti valtion viranomaiset olivat valmistelleet ja toteuttaneet valtakunnallista laajakaistahanketta [--2--].
Tarkastus jäi heti pahasti aikataulusta jälkeen.
Tarkastus siirtyi vastuulleni, kun vapauduin muista tehtävistä [--3--].
Ehdotin aikataulusyistä tarkastukseen rajauksia ja erityisasiantuntijan työpanosta.
TT hyväksyi vain rajaukset [--4--], mutta sain käyttää apuna tarkastussihteeriä.
Esiselvitykseen oli osoitettu 45 henkilötyöpäivää (htp; osuuteni 5 htp) ja
varsinaiseen tarkastukseen 250 hpt (80 htp).
Varsinainen tarkastus alkoi 8.12.2014 ja tarkastusraportti oli määrä hyväksyä 5.11.2015.
Esiselvitykseen meni 152 htp (suluissa osuuteni: 4,9 htp) ja varsinaiseen tarkastukseen 314 htp
(129,4 htp) eli yhteensä 466 htp (133,9 htp) [--5--].
Päähavainnoksi tulivat hankkeiden vaikutukset kuntatalouteen.
Julkisen tuen varassa perustetut monet laajakaistayritykset ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin.
Useille kunnille kävi samoin, kun ne yrittivät pelastaa laajakaistayrityksiä.
LVM:lle annettiin suositus seurata,
syntyykö Laajakaista kaikille -hankkeiden yhteydessä taloudellisesti kohtuuttomia menetyksiä ja vastuita
tahoille, joille niitä ei ole alun perin tarkoitettu.
Tarkastuksen vaikutukset
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sai vastauksia sitä askarruttaneisiin kysymyksiin
tilaajayhteyden kustannuksista tilaajille sekä kuntien maksuosuuksista [--6--].
Jälkiseurannassa
(24.1.2020)
ilmeni, että laajakaistahankkeet heikensivät olennaisesti monen kunnan taloutta,
kun kunnat alkoivat tukea kannattamattomia laajakaistayrityksiä.
Raportin tietoja sisällytettiin hallituksen esitykseen (HE)
(HE 221 2020vp)
laiksi (1262/2020)
kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta.
HE:ssä pidettiin mahdollisena, että kunnat osallistuvat laajakaistahankkeisiin lakimääräistä kuntaosuutta suuremmalla osuudella
myös uuden lain mukaisen tukiohjelman aikana.
Jälkiseuranta jatkui ja VTV antoi raportin
14.3.2023.
Tukiohjelmasta oli tullut kunnille taloudellisia menetyksiä,
mutta VTV:n mukaan ne eivät olleet kohtuuttomia [--7--].
LVM:n teettämän jälkiarvioinnin perusteella
(muistio 4.1.2023)
tilanne ei ollut yhtä selvä:
"66 prosenttia kunnista on kyselyn perusteella tukenut kuntia myös muuten,
esimerkiksi lainoittamalla suoraan, takaamalla tuensaajayrityksen lainoja tai tekemällä pääomasijoituksia yritykseen".
Omat kommentit
Minulla oli mahdollisuus osallistua tarkastuksen suunnitteluun vähäisessä määrin ja jälkikäteen
- ihan kuten eräässä toisessa tarkastuksessa.
Laskin paljon VIVI:n laajakaistarekisterin hyödyntämisen varaan,
mutta rekisterin eheys oli paljon heikompi kuin odotin [--8--].
Oli hankittava seurantarekisteriä täydentäviä tietoja kiireellisessä aikataulussa.
Tukiohjelma kannusti rakentamaan verkkoja, joiden toimintaedellytykset olivat epävarmat.
Osaltaan tähän vaikutti kuntaluokitus [--9--],
joka ei sisältynyt "Laajakaista kaikille" -suunnitelmaan alun perin.
Hankkeessa oli eri tahoille (mm. kuntiin) ulottuvaa poliittista vallankäyttöä,
jonka luonnetta ja laajuutta oli vaikea ymmärtää.
Hankkeista tehtiin kanteluja,
enkä voinut välttyä niihin perehtymiseltä [--10--].
Ehdotin eräiden hankkeiden tarkastamista, mutta TT:n johto ei halunnut sitä [--11--].
------
[--1--]
Eduskunta sääti lain laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009, laajakaistatukilaki).
Se tuli voimaan 1.1.2010.
Eduskunta muutti laajakaistalakia (1186/2009)
useita kertoja,
kunnes se sääti lain 1262/2020)
kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta. Laki astui voimaan 1.1.2021.
[--2--]
Tarkastuksen esiselvitysraportissa (28.11.2014; Dnro: 405/54/2013) tarkastuksen pääkysymys jakautui seuraaviin osakysymyksiin:
* 1 Ovatko laajakaistatukilain toimeenpanossa ilmenneet olennaiset ongelmat liittyneet lain valmistelun mahdollisiin puutteisiin?
* 2 Mitä olennaisia ongelmia toimeenpanossa on ollut ja miten valtion viranomaiset ovat niihin vastanneet?
* 3 Ovatko VIVI ja LVM raportoineet eduskunnalle ja muille sidosryhmille riittävästi laajakaistarakentamisen ongelmista ja tilanteesta?
* 4 Mitkä ovat laajakaistarakentamisen menot valtiolle ja onko panostuksella saatu aikaan käyttäjilleen kohtuuhintaisia liittymiä?
[--3--]
Minulla oli samaan aikaan kaksi muuta tarkastusta työn alla:
opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausjärjestelmä ja
VIVI:n vuoden 2014 tilintarkastus.
Laajakaistarakentamisen tarkastukseen ajalla 12.12.2014-8.5.2015 jäi vain 13,0 htp,
mikä oli noin 19 % tuolle minulle ajalle suunnitellusta htp-määrästä (70).
[--4--]
Ehdotin luopumista niistä osakysymyksistä, joihin - määräaikaan mennessä - saatavan vastauksen arvo jäisi vähäiseksi.
Tämä tarkoitti osakysymyksiä, joihin vastaamiseksi ei saada riittävästi luotettavaa evidenssiä määräajassa
(erityisesti alaviitteessä 2 mainittu 1. osakysymys).
[--5--]
Luvut sisältävät tarkastuspäälliköltä 1 htp ja tukipalveluilta 9 htp.
Tarkastusraportin jälkeen käytin vielä tarkastukseen liittyen 6,7 htp.
[--6--]
Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöt
LiVM 20/2009 vp ja
LiVM 3/2010 vp.
[--7--]
VTV lopetti jälkiseurannan.
Jälkiseurantaraportissa viitataan LVM:n teettämään jälkiarviointiin
muistio 4.1.2023.
Sen kohdasta 5.5.2 (Kuntaosuuden ja kuntien myöntämien lisätukien vaikutukset kuntatalouteen)
ilmenee että "66 prosenttia kunnista on kyselyn perusteella tukenut kuntia myös muuten,
esimerkiksi lainoittamalla suoraan, takaamalla tuensaajayrityksen lainoja tai tekemällä pääomasijoituksia yritykseen".
[--8--]
Tietojen hyödynnettäväksi saaminen kesti kauan ja vei työaikaa.
Tarkastussihteeristä oli kuitenkin suuri apu - kuten myös seurantarekisterin tietoja täydentävässä operaattorikyselyssä.
– Olin tutustunut seurantarekisteriin pintapuolisesti VIVI:n vuoden 2014 tilintarkastuksessa:
ks. tilintarkastajan vuosiyhteenveto (4.5.2015), kohta 6.2 (Valtuusseurannan tarkastus):
"Valtuusseuranta siten kuin se on toteutettu Viestintävirastossa Excel-työkirjojen avulla sisältää
tavanomaista suuremman tiedon saatavuutta, eheyttä ja luottamuksellisuutta koskevan riskin .. ".
Rekisteri kuului seurantajärjestelmään, jolla VIVI seurasi valtion talousarvion momentin 31.40.50
(Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankeen toteuttamiseen) valtuuksien käyttöä.
– Sisällytin
tarkastuskertomukseen
valtiovarainministeriölle (VM) tarkoitetun sanoman:
"Viestintävirasto olisi hyötynyt käyttövalmiista perustoiminnallisuudet ja -kontrollit sisältävästä
valtionavustusten hallinnoinnin ja valvonnan tietojärjestelmästä. Sellaista ei kuitenkaan ollut olemassa."
Tietojärjestelmää alettiin rakentaa vasta
vuonna 2020
[--9--]
Se että kunnat luokitettiin hankkeiden toteutuspaikkakuntina (8 %, 22 % ja 33 %)
ohjasi voimakkaasti laajakaistahankkeiden toteutusta kuntiin, joissa valtion rahoitusosuus oli korkea
(rahoitusosuudet: 58 %, 44 % ja 33 %).
– Tukea tuli valtion talousarvion, Euroopan maaseuturahaston ja kotitalousvähennyksen kautta.
Kotitalousvähennyksen käyttöoikeutta laajennettiin vuoden 2009 alussa tuloverolain (1535/1992) muutoksella
niin, että se koski myös tietoliikenneyhteyksien asennustöitä.
[--10--]
Tarkastuksen aikana kantelut ohjautuivat minulle, koska VTV:ssä ei ollut muita asiaan riittävästi perehtyneitä.
[--11--]
Tähän saattoi vaikuttaa VTV:n tuloksellisuustarkastusohjeen uudistus.
Vuonna 2010 laillisuuskysymykset rajattiin selvemmin tuloksellisuustarkastuksen ulkopuolelle (ks. toinen sivu).
| 