Suomessa on jo pitkään pyritty saattamaan julkisen sektorin digitaaliset tietoaineistot
helposti uudelleen käytettävässä muodossa kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen,
viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi [--1--].
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki asiasta esiselvityksen 2018 [--2--]
ja tarkastuksen 2018-2019.
Tarkastus tehtiin tarkistetun esiselvityksen pohjalta [--3--].
Tarkastus
Tarkastuksen pääkysymys oli,
ovatko valtionhallinnon merkittävimmät tietovarannot mahdollisimman hyvin muiden viranomaisten,
elinkeinoelämän ja kansalaisten hyödynnettävissä siten,
että on otettu huomioon valtion taloudellinen kokonaisetu [--4--].
Esiselvitykseen [31.8.2017-16.3.2018] oli osoitettu 35 henkilötyöpäivää (htp; osuuteni 0 htp) ja
varsinaiseen tarkastukseen 165 hpt (134 htp).
Varsinainen tarkastus tehtiin 10.10.2018 - 13.8.2019.
Esiselvitykseen meni 114 htp (21 htp) ja tarkastukseen 129 htp
(111 htp) eli yhteensä 243 htp (132 htp).
Lisäksi tarkastukseen osallistui vähäisessä määrin kaksi muuta tarkastajaa (10 htp) sekä VTV:n tukipalvelut (8 htp).
Tarkastuksen suositukset koskivat valtionhallinnon tietovarantojen
(1) kuvaamista, jotta niitä voidaan hyödyntää tietoraaka-aineena,
(2) parempaa löydettävyyttä,
(3) huomioon ottamista myös valtion toiminnan suunnittelussa ja
(4) käyttöön liittyvien prosessien kehittämistä.
Tarkastuksen vaikutukset
Tarkastuksen aikana sain kuulla, että tarkastuksen kohdealueelta suunniteltiin tavoitteita seuraavaan hallitusohjelmaan.
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan
(6.6.2019)
tulikin pari tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä koskevaa tavoitetta [--5--].
Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeessa (TIHA)
tarkastuskertomusta
käytettiin yhtenä lähdeaineistona (ks.
hankkeen loppuraportti; 12.12.2022).
Hankkeesta valmistuneessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä
(2022:33; 25.4.2022)
on paljon samaa asiaa kuin tarkastuskertomuksessa,
joskin hankkeen asettamispäätöksessä
(30.4.2020)
tätäkin enemmän [--6--].
Tarkastuksesta tehtiin jälkiseuranta, josta on raportti
(24.3.2022).
Raportista ei käy selville, missä määrin tarkastuskertomuksessa annetut suositukset toteutuivat [--7--].
☆☆☆ Todellisuudessa valtiovarainministeriö (VM) tyrmäsi tarkastuksen perusteella annetut suositukset.
Sen sijaan VM toteutti TIHA-hankkeen (2021-2022).
Sen vaikutukset tietovarantojen avaamiseen ovat olleet heikot.
Tietovarantojen avaamisessa ("Open by default") Suomi sijoittui vuonna 2023 sijalle 25 vertailussa, joka kattoi 33 OECD-valtiota
(ks. raportti,
s. 19-20).
Omat kommentit
Oli resurssien haaskausta tehdä esiselvitys ilman tarkastajaa, joka tekee tarkastuksen.
Tarkastuksen tekijänä jouduin tekemään esiselvityksen uudestaan,
mutta olin sidottu jo asetettuihin pää- ja osakysymyksiin.
Yhdistin kuitenkin tietovarantojen löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä koskevat osakysymykset
(2 ja 3), koska tietojen löydettävyys on tietojen hyödynnettävyyden osatekijä.
Vaikka tarkastuksen tekijöille oli asetettu kovat ammattitaitovaatimukset [--8--],
VTV tarjosi avukseni hiljattain rekrytoituja kokemattomia tarkastajia [opettelemaan tarkastusta].
Kun tarkastus oli kriittisimmässä vaiheessa,
(raportointi, ks. toisen sivun alaviite 6) [--9--],
minulle annettiin tehtäväksi toimia itse itselleni tarkastuspäällikkönä.
Avoin data -tarkastus jäi viimeiseksi tarkastuksekseni VTV:ssä.
Olin valmis siirtymään eläkkeelle alimman eläkeiän täytettyäni.
Eläkkeelle siirtyminen lykkääntyi kuitenkin vuodella uuden tehtävän takia
[asiantuntija INTOSAI:n ammattistandardikomitean
teknisessä tuessa].
------
[--1--]
Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä 3.3.2011.
Asia oli pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa
(22.6.2011, s. 50).
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman (29.5.2015,
s. 26-27) eräs kärkihanke oli "Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö".
[--2--]
Esiselvitys "Avoimen viranomaistiedon hyödyntäminen" (18.3.2016) perustui riskianalyysiin
"Julkisten tietovarantojen avaaminen ja hyödyntäminen" (9.7.2015).
VTV:n johto päätti esiselvityskokouksessa (12.4.2018) jättää pois tiedon hyödyntämisen näkökulman
(syyt: aineiston keruu ja kyky tuottaa tarkastuksella lisäarvoa).
Muutosta vastaavasti tarkastuksen nimeksi tuli "Avoin tieto ja viranomaistiedon hyödynnettävyys".
[--3--]
Näin tarvetta tarkistaa aiempaa
tarkastusasetelmaa tarkastuslähtöisemmäksi.
Muutin kysymyksiä, jotka tarkensivat osakysymyksiä.
Karsin lähteitä, joista tulevat kriteerit tarkastuskysymyksiin vastaamisessa.
Pääasiallisiksi kriteerien lähteiksi
tulivat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY (17.11.2003; PSI-direktiivi) uudelleen laadittu versio
(2019/1024) versio
ja ns. julkisuuslaki (621/1999).
[--4--]
Tarkastuksen pääkysymys jakautuu seuraaviin osakysymyksiin:
* 1 Onko valtionhallinto avannut tietovarantoja suunnitelmallisesti?
* 2 Onko valtionhallinnon avoin data hyödynnettävissä helposti?
* 3 Onko tiedon hyödynnettävyyttä edistetty taloudellisen kokonaisedun huomioivalla taloudellisella ohjauksella?
[--5--]
Hallitusohjelmassa mainitut tavoitteet:
– s. 149 "Asiakaskeskeisyys on tulevien keskusten ytimessä .. Varmistetaan tietovarantojen parempi käyttö sekä kehitetään tietojärjestelmiä."
– s. 182 "Hallitus syventää tietopolitiikan johtamista .. Hallitus jatkaa määrätietoista julkisten tietovarantojen avaamista ja laaditaan niille hyödyntämistä helpottavat sitovat laatukriteerit .. ".
"Lisäksi .. vaatimus tietovarantojen avaamisesta ulotetaan koskemaan myös julkisomisteisia yhtiöitä."
[--6--]
Asettamispäätöksessä mainitaan avoimen datan direktiivin
(2019/1024; PSI-direktiivi)
toimeenpano, jota periaatepäätöksessä ei edes mainita.
[--7--]
Jälkiseurantaraportissa on virheellistä tietoa.
Toisin kuin jälkiseurantaraportissa annetaan ymmärtää,
– .. tarkastuksessa otettiin huomioon myös direktiivin (EU) 2019/1024 tiedossa ollut sisältö
(tarkastuskertomuksen
lähdeviite 7).
– .. viranomaisen pitää avata myös tietoja, joille se ei itse keksi käyttöä, sillä innovoimattomia hyödyntämismahdollisuuksia ei voida tietää.
– .. henkilötietojakin sisältävä tietovaranto tulee avata, mutta siitä on poistettava henkilön yksilöivät tiedot.
– .. tarkastus sivusi valtion toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaista suunnittelua, ei avoimen datan käyttöä viranomaisissa (ks. [--2--]).
– .. tietovarantojen avaamisella on vaikutuksia valtion talousarvioon, jolla taas on vaikutuksia tietovarantojen avaamiseen.
[--8--]
Vaatimukset: "Valtionhallinnon tuntemus, tietovarantojen tuntemus, ICT-välineiden ja -järjestelmien tuntemus, datojen käyttötapojen tuntemus
.. tilintarkastusosaamista tietoluovutuksista, niiden hinnoittelusta ja kustannusvastaavuutta koskevien kirjanpitotietojen koostamisesta."
VTV odotti virkakierrosta kriteerit täyttävää asiantuntijaa tarkastuksen toiseksi tekijäksi, mutta virkakierto ei toteutunut.
[--9--]
Tarkastuspäällikkö Juvonen siirtyi ns. oppimiskeskuksen johtajaksi, kun pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin pitkään valmistelema
VTV:n organisaatiouudistus toteutettiin keväällä 2019.
Vaikka tämänkin tarkastuspäällikön panos kohdallani oli rajoittunut tekstien oikolukuun,
olisi siitäkin ollut jotakin hyötyä.
Tulkitsin nimittäin VTV:n raportointiohjetta vahingokseni kertomuksen pituuden suhteen.
Ohje salli pidemmän raportin kuin mihin sivumäärään tiivistin asiat.
Tällöin tehtäväkseni tuli sekä tehdä tarkastusta päävastuullisesti että
valvoa omaa työtäni ja niiden tarkastajien työtä, jotka osallistuivat tarkastukseen.
|
