Tarkastus on asiantuntijatyötä, jossa toimivilta edellytetään sitoutumista eettisiin sääntöihin ja
ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä [--1--].
Sisäisen tarkastuksen tarkastusavaruus elää jatkuvasti, koska mm.
teknologia kehittyy ja teknologisia ratkaisuja sovelletaan yhä laajemmin valtionhallinnossa ja
valtion virastojen ja laitosten kumppaneina toimivissa organisaatioissa.
|
|
Kehittämistavoitteet
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sisäisen tarkastuksen yksikkö (SITA)
lähti aluksi kehittämään tarkastajien ammattitaitoa perinteisellä tavalla:
haluttiin vahvistaa tarkastajan perustietoja, kohdetoiminnan ja sitä koskevien normien tuntemusta
sekä tilintarkastuksen teknistä osaamista (tilintarkastustekniikka ja ohjelmistot).
Seuraavassa toimintasuuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin
CIA- ja CISA-ammattitutkintopätevyydet 31.3.2002 mennessä [--2--].
Sitä seuraavassa toimintasuunnitelmassa
SITA vahvisti linkkiä henkilöstön kehittämissuunnitelmien ja
toiminta- ja tarkastussuunnitelmien välillä [--3--],
mikä kytkeytyi SITA:n vuoden 1998 tulostavoitteissa (26.11.1997) esitettyyn visioon.
Henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat
Tulosohjauksen ja -johtamisen kautta valtion virastoilla piti olla
tulospalkkiojärjestelmän perusvälineet [--4--].
SITA pyrki edistämään tulos- ja kehityskeskustelujen avulla
tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeimmät tarkastuksen eri vaiheissa.
Kehityskeskustelujen tulokset kytkeytyivät SITA:n
suunnittelujärjestelmään.
Ne oli tarkoitettu ottavaksi huomioon, kun laaditaan, muutetaan ja toteutetaan toiminta- ja tarkastussuunnitelmia [--5--].
Kun tarkastajan ammattitaito kehittyy, hän saa entistä vaativampia tehtäviä.
Asiaa havainnollistaa viereinen kuvio ja asiaa selostetaan tarkemmin
SITA:n ohjeessa henkilökohtaisista kehittämissuunnitelmista (15.8.1997).
| 
|
|
Omat kommentit
Tarkastajien ammattitaidon kehittäminen oli osa laajempaa kehittämisen kokonaisuutta.
Kaikkien tarkastajien ammattitaitoa pyrittiin kehittämään sisäisen tarkastus- ja asiantuntijatoiminnan yleisistä vaatimuksista käsin.
Ns. substanssin eli pysyväisluonteisten tarkastuksen kohdeasioiden tuntemus ratkaistiin pitkälti SITA organisoitumisen avulla.
SITA oli jaettu [toisella sivulla mainittujen] sektorien mukaan kahteen jaokseen.
Kumpikin niistä keskittyi ensisijaisesti oman sektorinsa tarkastamiseen.
SITA:ssa henkilöstöä rohkaistiin taipumistensa ja mielenkiintonsa mukaan myös hankkimaan tietoja ja taitoja alueelta,
joille oli tarvetta SITA:n jaostojakoa laajemmin - kuten ICT-tarkastusosaamista.
------
[--1--]
Vaatimus sisältyy mm. Sisäisen tarkastuksen kansainvälisten ammattistandardien ominaisuusstandardiin 1230 (Jatkuva ammatillinen kehittyminen).
Henkilöllä, joka on suorittanut CIA-tutkinnon,
mutta ei täytä jatkuvan ammatillisen kehittymisen vaatimusta, ei ole oikeutta käyttää CIA-nimikettä.
Sama vaatimus koskee tiettävästi kaikkia tarkastajanimikkeitä - kuten tietojärjestelmätarkastajan
CISA-nimikettä.
Ammatillisen pätevyyden toteamiseksi on testejä ja kokeita.
[--2--]
Ks. Maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma toimintakausille 1997/98-2001/02, kohta 4.2 (Tukitoiminta)
[--3--]
Tavoite mainitaan sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelmassa toimintakausille 1998/99-2002/03 (31.3.1998)
kohdassa 4.2 (Tukitoiminta)
sekä tukitoimintaa koskevan tavoiteasiakirjan (19.3.1998) kohdassa 8.
[--4--]
Valtiovarainministeriö, Henkilöstöosasto:
(7.2.2006)
päivitetty ote julkaisusta "Kannustavaan palkkaukseen. Valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen", 1996, s. 2:
"Tulospalkkaus kytkeytyy tiiviisti tulosjohtamiseen. Tulosohjauksen ja johtamisen
kautta virastoilla on jo olemassa tulospalkkiojärjestelmän perusvälineet, nimittäin tavoitteiden asettaminen, tulos- ja kehityskeskustelut sekä tulosmittarit ja tulosraportointi.
Tulospalkkioiden määräytymisen perusteeksi valitaan ne tulostavoitteet, joissa tulosvuonna halutaan erityisesti menestyä."
[--5--]
Asiayhteyden hahmottamiseksi ks. toisella sivulla oleva kuvio.
Tulos- ja kehityskeskustelut olivat osa henkilöstön kehittämisen järjestelmää.
|
|
|
