Säännökset ja eräiden eduskunnalle annettavien kertomusten tietolähteet
Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV) raportoinnista eduskunnalle [valtiopäiville]
säädetään useissa laeissa [--1--].
VTV:stä annetun lain (676/2000)
6 §:n mukaan VTV antaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen toiminnastaan
(vuosikertomus) ja tarvittaessa erilliskertomuksia.
Pykälän perusteluista (39/2000 vp)
ilmenevät em. kertomuksia koskevat vaatimukset [--2--].
Eräistä vuosikertomukseen tarkoitetuista asioista VTV on antanut vuosittain erilliskertomuksen
(ainakin VTP-erilliskertomus).
VTV:n tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen toimintayksikkö (TL)
on kerännyt ns. eduskuntakertomuslomakkeen
avulla tietoja eduskuntakertomusta varten [--3--].
VTV:n tuloksellisuustarkastuksen [ja finanssipolitiikan tarkastuksen] toimintayksikössä (TT [TF])
tietolähteinä ovat olleet tarkastuskertomukset ja eräät muutkin asiakirjat (ks. toisen sivun alaviite [--2--]).
Valtiolla virasto hankkii tiedot toimintansa tuloksellisuudesta tuloksellisuuden laskentatoimen avulla.
Raportointiprosessi
Eduskunnalle tehtävän raportoinnin prosessista VTV:ssä ei ole tässä tarkkaa kuvausta.
Eduskuntakertomuksia valmistelemaan on yleensä asetettu päävastuullinen virkamies, jota avustavat VTV:n muut virkamiehet.
Omat kommentit
Vuosikertomuksen kahtiajako.
On vaikea löytää perusteluja vuosiraportin kahtia jakamiselle.
Odotukset VTV:n vuosikertomuksen sisältöä kohtaan on kerrottu lyhyesti mutta ymmärrettävästi [--2--].
Onko vuosikertomuksen tarkoitus ja osa ymmärretty oikein osana laajempaa raportointikokonaisuutta [--4--]?
VTP-erilliskertomus herättää muitakin kysymyksiä (ks. toiselta sivulta "Omat kommentit").
Tiedot toiminnasta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta saa vuosittain [yleensä toukokuussa] tilinpäätöksen,
jonka VTV antaa kirjanpitoyksikkönä.
Tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tietoja ei ole tarpeen raportoida laajasti uudelleen;
se ei lisää tiedon arvoa.
Sen sijaan eduskunnalla voi olla tarvetta tietää enemmän
VTV:n toiminnasta ylimpänä tarkastusviranomaisena (SAI).
Miten esimerkiksi INTOSAI:n ammatillisten julistusten
(100-129 ja
139-150)
vaatimukset ovat toteutuneet [--5--]?
Keskeisimmät tarkastustulokset ja VTV:n kannanotot.
VTV esittänyt samoja tilintarkastustuloksia saman vuoden keväällä ja syksyllä antamissaan
eduskuntakertomuksessa [--6--], [--7--].
Yksittäiset tilintarkastustulokset korostuvat.
Tuloksellisuustarkastustulosten esityksessä on toisin.
Tarkastustuloksia on valikoitu pohjaksi, jolta on kirjoitettu tekstiä vuosikertomukseen.
Valikointi herättää kysymyksiä -
kuten onko asianmukaista raportoida tarkastustuloksia tarkastuskertomuksesta, jota ei ole vielä hyväksytty annettavaksi
(ks. toisen sivun alaviite [--2--])?
------
[--1--]
VTV:n raportoinnista eduskunnalle on säädetty ainakin ns. vaalirahoituslaissa
(273/2009) ja
puoluelaissa (10/1969).
HUOM!
Tässä ei käsitellä VTV:stä annetun lain (676/2000) 5 §:ää,
joka koskee tarkastuskertomusten antamista "tiedoksi ja tarvittavia toimenpiteitä varten" mm. eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.
[--2--]
39/2000 vp, s. 25,
(6 § Eduskunnalle annettavat kertomukset):
Vuosikertomus
"Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että tarkastusvirasto antaisi eduskunnalle
vuosittain syyskuun loppuun mennessä kertomuksen toiminnastaan ja tarvittaessa erilliskertomuksia.
Ensin mainitun kertomuksen tulisi sisältää tiedot tarkastusviraston toiminnasta, lausunnon valtion tilinpäätöksestä
ja talousarvion noudattamisesta sekä eduskunnan kannalta arvioituna keskeisimmät tarkastustulokset ja tarkastusviraston kannanotot."
Erilliskertomus
"Erilliskertomuksen antamiselle ei asetettaisi säännöksessä erityisiä edellytyksiä.
Tarkastuskertomukset annettaisiin ehdotetun 5 §:n mukaan tarkastuksen päätyttyä tiedoksi muun muassa tarkastetulle,
valtiontilintarkastajille ja valtiovarainministeriölle.
Tarkastuksessa on voinut ilmetä sellaista, josta on syytä informoida myös eduskuntaa nopeammin
kuin mitä vuosittain syyskuussa annettava kertomus mahdollistaa.
Erilliskertomuksen antaminen on perusteltua esimerkiksi sen vuoksi, että tarkastushavainnot ovat luonteeltaan sellaisia,
että eduskunnalla on oltava mahdollisuus käsitellä niitä tuoreeltaan."
[--3--]
Tiedot eduskuntakertomusta varten kerättiin kirjanpitoyksikön
tarkastuksen päätösvaiheessa,
kun tilintarkastuskertomuksen sisältö oli päätetty.
Esimerkiksi vuotta 2009 koskevassa lomakkeessa väittämiä oli yhteensä 302.
Tilintarkastajat vastasivat niihin "Totta" tai "Ei totta".
Tarkastuspäällikön tuli tarkastaa lomake (ainakin muuta muutokset edellisvuoteen) ja allekirjoittaa se.
Vastaukset väittämiin olivat arvioita eivätkä tuloksia, jotka voidaan todentaa.
Tarkastuksen päättövaiheessa oli rajalliset mahdollisuudet saada täydennystä evidenssiin
väittämiin vastaamiseksi, jos evidenssiä puuttui.
[--4--]
Laajempaan kokonaisuuteen kuuluu ainakin VTV:n kirjanpitoyksikkönä antama
tilinpäätös.
Tilinpäätökseen kuuluvasta toimintakertomuksesta kerrotaan enemmän toisen sivun alaviitteessä [--3--].
[--5--]
Luonnollisesti SAI:n tulee täyttää myös INTOSAI:n julistusten
1-9 (INTOSAI Founding Principles) ja
10-99 (INTOSAI Core Principles) vaatimukset.
[--6--]
Ks. esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2013 tilinpäätöksen ja
hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta luku 7 (s. 127-144) ja liite 1 (s. 151-157)
ja Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2013 valtiopäiville,
luku 11 (Hallinnonaloittaisia tarkastushavaintoja; s. 115-131) ja liite 1
(Kielteiset laillisuuskannanotot ja ilmoitusvelvollisuudet VTV:lle; s. 139-149).
[--7--]
Kiistanalainen on myös tulkinta, että tilinpäätöksen "True and fair view" -käsite
voidaan jakaa vaatimukseksi "oikeista tiedoista" ja "riittävistä tiedoista", jotka eivät riipu toisistaan.
Eduskuntakertomuslomakkeen väittämät ja
väittämien perusteella tehdyt johtopäätökset perustuvat tällaiseen jakoon.
Mutta jos tiedot eivät ole oikein, ne eivät voi olla riittävätkään.
Ja vaikka tiedot olisivat oikein, mutta olennaisia tietoja jätetään kertomatta, tiedoista ei synny oikeaa kuvaa.
| 