Tuloksellisuuden käsite
Ennen tulosohjausta
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuuden arvioinnissa korostui
tarkastuksessa annettujen huomautusten määrä (ks. taulukko 1).
Huomautuksista palkitseminen ohjaa etsimään mitä tahansa, josta voi huomauttaa.
Tämä ei ole tarkastuksen tarkoitus [--1--] -
eikä tarkoituksestaan poikkeava toiminta voi olla tuloksellista.
Tulosohjauksen käsitteitä jäsentävän
tulosprisman
mukaan tuloksellisuus on vaikuttavuutta, toiminnallista tuloksellisuutta, laadunhallintaa ja henkisten voimavarojen hallintaa.
|
Taulukko 1 [--2--].
|
|
Tuloksellisuus osa-alueittain
| Vaikuttavuus |
VTV on täyttänyt lailla (676/2000)
säädetyn tehtävänsä tekemällä tarkastuksia [--3--],
mutta joissakin tarkastus- ja muissa tehtävissä yhteys valtion taloudenhoitoon ja talousarvion noudattamiseen
on epäselvä [--4--].
|
| Toiminnallinen tuloksellisuus |
Kun verrataan tarkastuksen kohdeasioita asetelmineen tarkastusresurssien käyttöön,
taloudellisuus- ja tuottavuuserot ovat olleet suuret erityisesti yksittäisissä tuloksellisuustarkastuksissa [--5--].
|
| Laadunhallinta |
VTV:ssä ei ole ollut jatkuvasti laadunhallintajärjestelmää,
jolla tarkastusriskiä olisi hallittu asianmukaisesti [--6--].
VTV otti INTOSAI:n tarkastusstandardit käyttöön vasta 6 vuotta sen jälkeen,
kun ne oli vahvistettu [--7--].
|
| Voimavarojen hallinta |
VTV ei ole kehittänyt tarkastuskyvykkyyttään tehtävien vaatimuksia vastaavasti [--8--].
Eräät VTV:n johdon toimenpiteet ovat heikentäneet henkilöstön osaamista,
hyvinvointia ja tehtäviin sitoutuneisuutta [--9--].
|
Omat kommentit
Aikaansaannosten määrä ja laatu VTV:n tarkastuksissa ja muissa töissä on vaihdellut ajalla 1985-2021.
Kun VTV siirtyi eduskunnan yhteyteen vuonna 2001, VTV:n mahdollisuudet palkata ja pitää
osaavaa henkilöstöä paranivat [--10--].
Ajanjaksoilla 2004-2008 ja 2009-2021
VTV:n tuloksellisuus kuitenkin heikkeni: suoriutuminen
ei parantunut, mutta kustannukset nousivat [--11--].
------
[--1--]
Julkisen sektorin tarkastuksen tarkoitus määritellään
Liman julistuksen
I. osan kohdassa 1. (Purpose of audit), vapaasti käännettynä:
".. Tilintarkastus .. on julkisen varainhoidon välttämätön osa, joka .. paljastaa poikkeamat
hyväksytyistä standardeista sekä laillisuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden
vastaisuudet .. riittävän ajoissa, jotta ne voidaan korjata ...
ja saattaa tekijät vastuuseen - tai ainakin vaikeuttaa tällaisia ​​rikkomuksia."
[--2--]
Ylitarkastaja Jarmo Etelävuori arvioi, että "huomautusten määrät ovat kyllä aina jonkinlainen toiminnan tuloksellisuusmittari.
Sillä jos tarkastajat eivät pysty antamaan tarkastuksissa mitään huomautuksia
- vaikka tarkastuksia olisi tehty lukuisakin määrä -
niin tuskin tarkastustoiminta tällöin kovin tuloksellista ja vaikuttavaa voi olla".
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 287.
[--3--]
INTOSAI:n perusperiaatteen mukaan tarkastuksen tekeminen ei ole päämäärä itsessään,
ks. Lima Declaration,
Section 1. (Purpose of audit).
[--4--]
Yhteys on jäänyt epäselväksi erityisesti tuloksellisuustarkastuksessa
(esimerkki).
Tuloksellisuustarkastuksesta annetun ohjeen (Dnro 221/02/10) kohta 1.7.1:
".. valtion taloudenhoito .. sisältää myös sen substanssiasioihin liittyvän päätöksenteon,
joka aiheuttaa valtiolle välittömiä tai välillisiä taloudellisia seuraamuksia."
Koska kaikilla päätöksillä on taloudellisia vaikutuksia, määritelmän perusteella jopa valtion ulkopuolinen toiminta kuuluisi tarkastuksen piiriin.
[--5--]
Ks. "Omat kommentit" esimerkiksi sivulta 1 ja sivuilta 2.
Tuottavuus ja taloudellisuus vaihteli rajusti muissakin tarkastuslajeissa,
mm. tilintarkastuksissa; ks. "Omat kommentit" toisella sivulla.
[--6--]
Ks. mm. "Omat kommentit" toiselta sivulta
sekä raportti vertaisarvioinnista 2012 ja kommenttini siitä.
[--7--]
XIV INCOSAI [Washington, D.C., USA] vahvisti INTOSAI:n ensimmäiset tarkastusstandardit vuonna 1992
(ks. INTOSAI:n julkaisu, s. 23).
VTV:ssä standardien käyttöönotto alkoi aloitteestani vuonna 1998 eli samana vuonna,
kun tulin nimitetyksi VTV:ssä tilintarkastuksen toimintayksikköön erikoistutkijaksi.
[--8--]
Ks. sivu 1 ja sivu 2.
[--9--]
[Tähän tulee linkki myöhemmin]
[--10--]
Eduskunnan yhteyteen siirtyminen vahvisti VTV:n toiminnallista ja organisatorista itsenäisyyttä.
Palkkausjärjestelmän onnistunut muutos olisi vahvistanut VTV:tä riittävän pätevän tarkastushenkilöstön
hankkimisessa ja pitämisessä.
Nämä ovat asioita, joita pidetään tärkeänä
Liman julistuksen
kohdissa II ja III.
[--11--]
Kustannusten nousu johtui VTV:n palkkojen nostamisesta 1.3.2009 voimaan tulleella tarkentavalla virkaehtosopimuksella
[eduskunnan virkaehtosopimuksen 2008-2010 muuttamisesta].
Lisäksi kustannuksia lisäsi palveluhankintojen jatkuva kasvu.
Palkkaustason nousua ja palveluhankintojen kasvua nousua kuvaa toisella sivulla oleva taulukko 1.
|
