Palkkaus ennen tulosohjausta
Ennen tulospalkkaukseen siirtymistä valtion virastoissa ja laitoksissa
vakinaiset ja tilapäiset virat oli sijoitettu palkkaluokkiin.
Virkamies eteni työnantajan palveluksessa palkkaluokasta toiseen virkaan nimityksen
tai palkkaluokan tarkistuksen perusteella.
Onnistuminen työtehtävissä edisti uralla etenemistä.
Ikälisät ja vuosilomat palkkavaikutuksineen kertyivät tehtyjen työvuosien mukaan [--1--].
Palkkaus tulosohjaukseen siirtymisen jälkeen
Valtion palkkausjärjestelmissä (VPJ) tavoitteena on ollut pyrkiä
edistämään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta ja
parantaa kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi.
Kun tehtävän vaativuus muutoksineen ja tehtävässä suoriutuminen otetaan huomioon,
palkkaus on kannustavaa, kilpailukykyistä ja oikeudenmukaista.
VPJ:n odotetaan kannustavan henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja osaamistaan.
Järjestelmä toimii, kun johtaminen ja esimiestyö luovat edellytykset edellä mainittujen pyrkimysten toteuttamiselle [--2--].
Palkitseminen
Palkitsemiseen kuuluu tulospalkkauksessa palkkauksen henkilökohtainen palkanosa,
joka voi olla enimmillään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta [vuosi 2024].
Palkitsemiseen kuuluvat lisäksi mm. kannustinpalkkiot ja erilaiset huomionosoitukset.
Omat kommentit
Jos sekä
tulosohjaus
että valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) toimisivat tarkoitetulla tavalla,
valtionhallinto olisi tuloksellista kaikilla tuloksellisuuden osa-alueilla.
Tulosohjauksen ja VPJ:n viitekehykset kuvaavat ihannetilaa,
johon on vaikea päästä mm. seuraavista syistä.
- Aina ei tiedetä, mitä tuloksellisesti toimiminen edellyttää eri tilanteissa ja mitä tulisi asettaa tulostavoitteeksi [--3--].
- Asiantuntijatyön tuloksellisuutta on vaikea mitata sillä vertailukelpoisuudella,
jota oikeudenmukaisuuden kokemus edellyttää.
- Palkitseminen ei ole pelkästään työntekijän ja hänen esimiehensä välinen asia [--4--].
- Käytetään rutiineita ja menettelyjä, jotka eivät tue tuloksellisuuden ja VPJ:n viitekehyksen noudattamista riittävästi [--5--].
Johtaminen, esimiestyö ja mahdollisuudet palkita ovat tuloksellisen toiminnan ja oikeudenmukaisen palkkauksen mahdollistajia.
Jos ne eivät toimi, myöskään tulosohjaus palkkausjärjestelmineen
eivät toimi yhtään paremmin kuin vanhanaikaisina hylätyt aiemmat palkkausjärjestelmät.
------
[--1--]
Valtion virkamieslakia selitetään tarkemmin hallituksen esityksessä
(HE 238 1984 vp).
Siinä viitataan mm. valtion virkaehtosopimuslakiin (664/1970).
[--2--]
Lähde: VM:n sivu
Valtion palkkausjärjestelmä.
☆ Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan
2/2015 mukaan
siirtyminen uusiin palkkausjärjestelmiin tapahtui vuosina 1994-2008.
☆ Olli Sierran Pro gradu-tutkielman mukaan
(maaliskuu 2007)
UPJ:n piiriin kuului joulukuun 2006 alussa yli 98 % valtion henkilöstöstä.
[--3--]
Huonosti harkitut tulostavoitteet ohjaavat tekemään toissijaisia tehtäviä,
jolloin tärkeitä tehtäviä jää tekemättä.
Havaitsin tämän mm. jo Maatilahallituksen vuoden 1992 tilintarkastuksessa.
[--4--]
Henkilön palkitseminen voi saada aikaan vastareaktioita, joiden takia viraston ja laitoksen ylin johto ei osoita resursseja palkitsemiseen.
Ks. "Omat kommentit" toisella sivulla.
[--5--]
Esimerkiksi valtiolla on ollut yleistä pitää tulos- ja kehityskeskustelut vain kerran vuodessa.
Työn tuloksellisuuteen vaikuttavista seikoista tulisi kuitenkin keskustella jatkuvasti,
jotta vuoropuhelu edistäisi suoriutumista oikea-aikaisesti.
Yritin tätä Tekesissä, ks. "Omat kommentit" toisella sivulla.
| 
