Perinteinen organisaatio
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) toimi pitkään jakautuneena yleiseen osastoon ja
kolmeen tarkastusosastoon [--1--].
Tarkastusneuvosto teki tärkeimmät päätökset.
Sen puheenjohtajana oli VTV:n pääjohtaja ja jäseninä osastojen päälliköt
967/1947).
Jos tarkastusneuvostossa oli erimielisyyttä ratkaisusta,
siitä äänestettiin kuten monijäsenisessä tuomioistuimessa [--2--].
Kukin tarkastusosasto teki eri tarkastuslajien
mukaista tarkastusta toisensa poissulkevilla hallinnonalakokonaisuuksilla.
Tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen osuus vaihteli tarkastajakohtaisesti.
Resurssit eivät riittäneet kaikkien tilivirastojen
tarkastamiseen vuosittain.
Tilintarkastuksen kattavuutta pyrittiin parantamaan soveltamalla
yksityisen sektorin tilintarkastusten toimintamallia (TATAKE; ks. toinen sivu).
Erikoistuminen tarkastuslajeihin
Hallinnon kehittäminen (ks. toinen sivu),
mm. tulosohjauksen käyttöönotto [--3--]
johti VTV:n tilintarkastuksen uudistamiseen (ks. toinen sivu) ja
lopulta vuositilintarkastusyksikön (VT) perustamiseen 18.10.1990.
VT:ltä ei odotettu paljon [--4--].
Tilanne muuttui, kun VT:n toimintaa alettiin kehittää aktiivisesti (ks. toinen sivu).
Toiminnantarkastuskin oli käynnistänyt oman kehittämishankkeensa (TOTAKE).
Sen myötä tarkastuslaji kehittyi yhä enemmän tutkimuksen suuntaan:
keskeistä on toimenpiteiden vaikutusten arviointi tieteellisiä menetelmiä käyttämällä.
VTV:n muuttaminen riippumattomaksi päällikkövirastoksi
Vuoden 2001 alussa tuli voimaan uusi laki
(676/2000) VTV:stä.
VTV siirrettiin valtiovarainministeriön hallinnonalalta itsenäiseksi virastoksi eduskunnan yhteyteen [--5--].
VTV:stä tuli päällikkövirasto, jossa ylin valta on yksin pääjohtajalla
[--6--], [--7--].
Vallan keskittämistä pääjohtajalle perusteltiin sillä,
että VTV:stä oli tullut tulosohjattu virasto [--8--].
Omat kommentit
Tarkastuslajit jakavat samat
perusperiaatteet,
mutta silti erikoistuminen tarkastuslajeihin oli järkevä ratkaisu mm. jatkuvuuden, koordinaation ja
jatkuvan oppimisen varmistamiseksi.
VTV:n muuttaminen päällikkövirastoksi oli virhe.
Ei ole viisasta keskittää valtaa yhdelle henkilölle, jolla ei ole tilivelvollisuutta kenellekään
ja joka voi torjua asiallisenkin kritiikin vedoten INTOSAI:n
periaatejulistuksiin ylimmän tarkastusviranomaisen (SAI)
riippumattomuudesta [--9--].
------
[--1--]
Yleiselle osastolle kuuluvat tarkastusviraston yleistä hallintoa ja tarkastusosastoille tarkastustointa koskevat asiat.
Jako oli peräisin vuodelta 1948 (967/1947).
Sitä ennen annetun lain (126/1931) mukaan VTV:ssä (Revisiolaitos) oli tarkastusosasto ja tilinpäätösosasto
(ks. myös laki 778/1941).
[--2--]
Päätöksentekomenettely oli voimassa vielä 1990-luvulla (ks. asetus valtiontalouden tarkastuksesta
(1177/1990).
[--3--]
Tulosohjauksen keskeinen ajatus oli, että virastot ja laitokset perustelevat määrärahatarpeensa tulostavoitteilla.
Tulosvastuun katsottiin edellyttävän joustavampaa talousarvion määrärahojen käyttöä.
Ns. kulutusmäärärahoja yhdistetiin toimintamenomäärärahaksi.
Sen käytöstä päätti viraston ja laitoksen johto.
Eduskunta ei enää päättänyt määrärahojen käytöstä samalla yksityiskohtaisuudella kuin aikaisemmin
- eli eduskunnan budjettivallan kaventui.
[--4--]
Toiminnantarkastuksessa oli yleinen käsitys, että VT:hen siirretään ne tarkastajat,
jotka eivät pysty toiminnantarkastukseen.
Vuonna 1992 VTV:n sisäisessä tiedotteessa (TARKKAMARKKA) oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon yleisökirjoituksia,
joissa ilmaistiin huolta toiminnantarkastuksen resursseista ja kehityksestä.
VTV:n nähtiin panostavan VT:n kehittämiseen aivan erityisesti.
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000,
s. 520-521.
[--5--]
VTV:n siirtämisen eduskunnan yhteyteen itsenäiseksi virastoksi katsottiin edistävän VTV:n riippumattomuutta.
Hallituksen esityksen (HE 39 2000 vp)
mukaan "tarkastusviraston asemaa ja riippumattomuutta koskevien säännösten tulee olla perustuslaissa
ja tarkemmin niistä tulee voida säätää ainoastaan lailla".
[--6--]
Tarkastusneuvosto poistettiin lopullisesti, kun VTV siirrettiin eduskunnan yhteyteen.
Lailla (1211/1992) oli poistettu VTV:stä lakisääteinen osastojako ja tarkastusneuvosto.
Muutosta perusteltiin sillä, että "osasto- ja toimistojakoa sekä tarkastusneuvostoa koskevien säännösten sisällyttäminen lakiin
ei sovi viime vuosina hallinnon kehittämisessä omaksuttuihin periaatteisiin eikä se vastaa nykyistä sääntelytapaa
(HE 81 1992 vp, s. 1).
[--7--]
VTV:n virkamiesyhdistys olisi halunnut säilyttää käytössä olevan järjestelmän (tarkastusneuvoston),
koska "kollektiivisella järjestelmällä vältettäisiin subjektiiviset mieltymykset".
Kollektiivisen järjestelmän nähtiin näin antavan "henkilöstön kannalta paremmin oikeudenmukaisuuden takaavan turvan."
Tarkastusneuvoston tultua lakkautetuksi VTV:n pääjohtaja perusti sen tilalle johtoryhmän.
☆ Lähde: Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000, s. 439 ja 506.
[--8--]
VTV siirtyi tulosohjaukseen vuoden 1993 alussa.
Valtiovarinministeriön asetuksen (267/1993) mukaisesti
VTV:ssä säilyi tarkastusneuvosto vuoden 2000 loppuun saakka,
jolloin em. asetus kumottiin em. lailla (676/2000).
Lain perustelujen (HE 81 1992 vp, s. 28) mukaan
"tarkastusneuvostoa ei ehdoteta säilytettäväksi".
Ratkaisun perusteluja esitetään edellä alaviitteessä [--5--] ja [--6--].
[--9--]
SAI:n riippumattomuutta korostetaan mm.
Liman julistuksessa
ja Meksikon julistuksessa.
Toisaalta SAI:ta koskevat INTOSAI:n vaatimukset mm.
toiminnan läpinäkyvyydestä
ja eettisistä periaatteista.
Samoin VTV:tä koskevat eräät kansalliset säädökset - kuten
laki eduskunnan virkamiehistä (1197/2003).
| 