"Viraston toiminta pitää nykyaikaistaa ja yhteyksiä yhteiskuntaan avata"
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen osoitti otsikon sanat Esko Niskaselle,
jonka hän nimitti Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajaksi [--1--]
vuonna 1975 [--2--].
Pian sen jälkeen aloitti toimintansa yhteysryhmä.
Sen tuli edistää VTV:n, Valtion tilintarkastajien (VltTT) ja valtiovarainministeriön (VM) välistä yhteistyötä ja koordinaatiota.
VTV odotti ryhmästä tukea kehittymiseensä [--3--].
VTV:n ja VltTT:n työnjako selkiintyi.
VM kehitti hallintoa aktiivisesti. Se käynnisti tutkimuksia ja selvityksiä ja
oli edustettuna niitä tekevissä ryhmissä.
Hallinnossa otettiin käyttöön parempaa tilivelvollisuutta
mahdollistavia järjestelmiä.
VM pyrki vahvistamaan otettaan VTV:stä.
VTV tarkasti kuitenkin pääasiassa aiheita, joista tarkastajat tekivät ehdotuksia [--4--].
VTV:n asemaan VM:n alaisuudessa palattiin toistuvasti [--5--].
VTV:n kehitti toimintaansa [--6--].
Tarkastajia oli vähän ja matala palkkatasonsa piti yllä suurta henkilöstön vaihtuvuutta.
VTV sai joitakin uusia tehtäviä [--7--].
Vastatakseen sidosryhmien odotuksiin VTV lisäsi tarkoituksenmukaisuustarkastusta
ja valtionaputarkastusta.
Vuonna 1984 VTV käynnisti taloudenhoidon tarkastuksen kehittämishankkeen (TATAKE).
Sitä pidettiin välttämättömänä "ottaen huomioon, mihin tilaan tilintarkastus oli ajautunut
ilman koulutusta ja selkeitä ohjeita" [--8--].
VTV piti toiminnantarkastusta (TT) tärkeämpänä ja vaativampana kuin tilintarkastusta.
Tämä näkyi mm. 1985 asetetun TT:n kehittämishankkeen (TOTAKE) resurssoinnissa [--9--].
VTV:n tarkastajat olivat pitkän aikaa eriytyneet sen mukaan,
minkä tarkastuslajin mukaista tarkastusta kukin teki enimmäkseen.
Kehityssuunta vauhdittui, kun VTV:n kolmesta osastopäälliköstä kaksi vaihtui 1988 [--10--].
VTV:hen perustettiin vuositilintarkastusyksikkö 1990 [--11--].
Yksikköä johti tarkastusneuvos Erkki Mäki-Ranta.
Neuvoksista hän oli ainoa, jolla oli tarkastusalan tutkinto (HTM).
Ammattipätevyyden merkitys alkoi kasvaa [--12--].
Muiden tarkastusneuvosten yksiköt tekivät toiminnantarkastusta.
Niskasen kaudella VTV lisäsi osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön [--13--]
ja ulkopuolisiin [valtionhallinnon] työryhmiin [--14--].
Omat kommentit
Esko Niskasen pääjohtajakaudella sidosryhmät odottivat suurta muutosta VTV:n toimintaan.
Odotuksiin vastatakseen VTV pyrki siirtämään resursseja tarkoituksenmukaisuustarkastukseen
muuttamalla taloudenhoidon tarkastukset vuositilintarkastuksiksi
eli saman mallin mukaiseksi kuin yksityisen sektorin tilintarkastukset.
Tämä ei ratkaissut suurinta ongelmaa, pätevän henkilöstön riittämättömyyttä [--15--].
Pääjohtaja Niskanen pyrki korjaamaan tilannetta.
Mentiin parempaan suuntaan (ks. toinen sivu).
Tarkastusneuvos Mäki-Rannan johdolla tilintarkastus ja sen arvostus kehittyivät myönteisesti.
Toiminnantarkastuksessa kasvoi tyytymättömyys.
Ohjeet, joiden mukaan tarkastusta tehtiin, kehittyivät VTV:ssä aluksi hitaasti ja yksittäisinä.
VTV:n suunnittelutoimisto piti VTV:tä alansa edellä kävijänä.
Totuus paljastui, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin (1995).
VTV:n tarkastusten määrä ja laatu alittivat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen odotukset.
VTV:n tilintarkastuksen kehittäminen ammattistandardien mukaiseksi alkoi vuonna 1998.
------
Lähes kaikki seuraavat viittaukset ovat teokseen Raimo Etelävuori: Valvontaa varoille - vastinetta rahoille, Valtiontalouden tarkastusvirasto 1975-2000
[--1--]
VTV:n tuon ajan [1975] organisaatiota kuvataan toisella sivulla.
[--2--]
s. 79-80: Nimitys
– s. 109: "Aina 1970-luvulle saakka VTV:n toiminta pohjautui vanhaan revisioperinteeseen,
joka suosi pikkutarkkaa laillisuustarkastusta".
– s. 131: Valtion keskushallintokomitea (1978): "legalistinen numerorevisio ei ole riittävä nykyisen hallintotoiminnan tarkastuksessa."
[--3--]
s. 104-106, 82-83, 104-105 Yhteysryhmä lisäsi vuorovaikutusta VTV:n ja VM:n välillä.
VM saattoi VTV:n tietoon mm. seuraavaa:
yhteydet VM:n sektorimiehiin [tarkastuksen aikana] ja
tarkastusaiheet, jotka koskivat mm. valtionapu-, tieto- ja muita järjestelmiä, toiminnan tarkoituksenmukaisuutta,
kustannusten hallintaa ja hankkeiden ja investointien kannattavuutta.
s. 149: Yhteysryhmän toiminta päättyi vuonna 1980.
[--4--]
s. 88: Tarkastaja "sai suurin piirtein tehdä sitä mitä esitti sillä edellytyksellä, että pystyi perustelemaan aiheen merkittävyyden ja tärkeyden".
[--5--]
s. 132, 151-153, 259-265, 351, 435-438, 505, 543-544
[--6--] mm.
s. 135, 135-138, 200-204, 259 ja 409.
[--7--] Uudet tehtävät: s. 420: (1) Keskusrikospoliisin avustaminen talousrikostutkimuksissa 1981-1987
ja (2) tilivirastojen sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen
(Asetusmuutos (424/1988), 74 ยง
[--8--]
s. 290-296: Siteeraus on tarkastusneuvos Hannu Niemiseltä. Hän oli pannut merkille, että
(1) tilintarkastus oli säilyttänyt asemansa muissa SAI:issa
TT:n lisääntymisestä huolimatta ja
(2) tilintarkastusosaaminen oli alkanut huolestuttavasti vähentyä VTV:ssä.
[--9--]
s. 510: TOTAKE-hankkeeseen käytetiin 793.366 mk 1988-1991 (VM:n osuus 500.000 mk).
Panostukset jatkuivat tämänkin jälkeen (Ks. myös toinen sivu).
[--10--]
s. 391: Mauri Nokelainen ja Paavo Klemola siirtyivät eläkkeelle.
Uusiksi tarkastusneuvoksiksi tulivat Hannu Konstari, OTL ja Erkki Mäki-Ranta, KTM.
[--11--]
Kun päätös yksikön perustamisesta oli tehty, tarkastajia pyydettiin ilmaisemaan halunsa työskennellä siinä.
Halukkaita oli jonkin verran enemmän kuin mitä tarkastusneuvos Mäki-Ranta otti yksikköön.
TT:ssä katsottiin, että vuositilintarkastusyksikköön hakeutuvat heikkotasoiset tarkastajat.
[--12--]
VTV:n johto korosti useasti ammattipätevyyttä, mutta asian eteen tehtiin vähän.
Hypähdys tapahtui, kun (1) Olavi Naulapää aloitti VTV:ssä erikoistutkijana
ja kun (2) Julkishallinnon tarkastajien auktorisoinnin (JHTT) valmistelu alkoi 1989.
Tutkintokokeen läpäisseet ensimmäiset JHTT:t VTV sai vuonna 1994.
[--13--]
s. 396-397, 422-424: VTV osallistui tarkastusstandardeja käsitteleviin tilaisuuksiin
esim. 1978 Pohjoismaiden tarkastusvirastojen pääjohtajakokouksessa ja
INTOSAI:n 13. kongressissa.
[--14--]
s. 88,143: Työryhmiin luetaan tässä myös komiteat ja toimikunnat. "Erilaisia jäsenyyksiä oli [1975] 14 erilaisessa ryhmässä".
[--15--] VTV:n henkilöresurssit.
– s. 338: VST:n resursseista siirrettiin TT:hen 30 % (725 htp), enin mahdollisena pidetty määrä.
Se ei riittänyt TT:n tarpeisiin.
– s. 84-87, 159: Henkilöstömäärä 1975 oli 75.
[Matalan palkkatason takia] VTV:n viroista muodostui valtionhallinnon sisääntulovirkoja,
joista siirryttiin muualle valtionhallintoon. Uuden henkilöstön opastaminen vei tarkastuspäälliköiden ja ylitarkastajien aikaa.
|
