Sisäisen tarkastuksen yksikkö rekrytointi- ja koulutusyksikkönä
EU-jäsenyydestä maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) aiheutuneet kesken olevat
tarkastuksen ja valvonnan kehittämistehtävät veivät lähes kaiken
sisäiseen tarkastukseen tarkoitetun ajan ensimmäisten 1½ vuoden aikana.
EU-jäsenyyden alkaessa Suomessa ei ollut tarkastajia,
jotka olisivat olleet perehtyneitä tarkastukseen ja valtion ja Euroopan unionin (EU) hallintoon.
MMM:n sisäisen tarkastuksen yksikkö (SITA) pyrki rekrytoimaan henkilöitä,
joissa olisi ainesta tällaisiksi tarkastajiksi ja panosti heidän kehittämiseensä.
Kun palkkataso ei ollut kunnossa [--1--],
SITA ei pystynyt pitämään pidemmälle pätevöityneitä tarkastajia.
SITA koulutti henkilöstöä muille organisaatioille [--2--].
Sisäisen tarkastuksen yksikkö EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastajana
SITA:n tarkastukset koskivat enimmäkseen
MMM:n hallintovastuulla olevien EU-varojen käyttöä, hallintoa ja valvontaa.
Tämä johtui siitä, että resurssit olivat niukat, eikä Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä johtuvia
tarkastusvaatimuksia voitu jättää ottamatta huomioon riittäväksi katsottavalla tavalla [--3--].
Tarkastuskausilla 1.7.1995 - 31.3.1997 SITA:n suorittamista 11 toimeksiannoista 27 % (3) koski EU-varojen käyttöä, hallintoa ja valvontaa.
Tarkastuskaudella 1.4.1997-31.3.1998 tilanne oli muuttunut täysin: vastaava osuus oli 94 % (15 tarkastusta 16:sta)
kohdistui EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmiin.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö julkisen sektorin tarkastuksen kehittämisyksikkönä
SITA kehitti julkisen sektorin tilintarkastusta.
Eräät SITA:ssa kehitetyt innovaatiot otettiin käyttöön Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV).
Samoin kuin SITA:ssa, myös VTV:n tilintarkastuksessa tarkastusavaruutta alettiin jäsentää kirjanpidon kautta (ABC-analyysi).
Riskiperusteinen systeemitarkastus löysi tiensä Euroopan komission varainhoidon valvonnan pääosaston julkaisemaan tarkastusmanuaaliin [--4--].
SITA teki MMM:n johdolle paremmin näkyviksi,
mitkä ovat EU-lainsäädännöstä johtuvat tarkastusvaatimukset ja -valinnat.
Tarkastusavaruus eriteltiin sektoreihin, joilla tarkastusta tehdään.
SITA:n ohjeistus kehittyi niin, että tarkastuksen lähestymistavat otettiin huomioon jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.
Tarkastusavaruuden laajuuden takia SITA:n toiminnan suunnittelujänne pidennettiin neljään vuoteen.
Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteisvaikutuksena syntyi selvempi kuva siitä,
mitä SITA tarkastaa, milloin, miten ja mikä on resurssien ja kehittämisen yhteys tarkastustoimintaan.
Samoin tuli selväksi, mitä kohdeasioita jää vähemmälle huomiolle.
Omat kommentit
SITA:n tarkastuskyvykkyys kasvoi vähitellen niin,
että vuoden 1998 alkupuolella se oli määrällisesti ja laadullisesti tavoitetason tuntumassa.
Tuolloin SITA:n henkilöstössä oli sekä kokeneita osaavia tarkastajia
että lupaavia nuoria tarkastajia [--5--].
Myös monet nuorista lupauksista siirtyivät pian SITA:sta lähtöni jälkeen muualle.
Myös monet heistä etenivät hyvin tarkastajan uralla ja muissakin tehtävissä.
SITA:aan muodostui osaamiskeskittymä,
jota ajatellen sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä tarkentavat ohjeet oli laadittu.
Mutta se muodostui vain ajoittain ja vain muutamien kuukausien ajaksi.
Se oli turhauttavaa ja lopulta päätin lähteä.
Kun kerroin päätöksen esimiehelleni kansliapäällikölle, sain luvan määrittää itse palkkatasoni.
Ilmoitin, että päätökseni ei liity omaan palkkaani.
SITA:sta olisi voinut kehittyä myös valtiolle taloudellisesti kannattava tarkastusyksikkö.
Pelkästään täydentävä tarkastus säästi valtiolta arviolta 74 miljoonan markan menetyksen.
Kuten VTV:n tarkastusneuvos Toivo Roine mainitsi 1982 toisella sivulla alaviitteessä 2,
"Perisuomalainen kateus rajoittaa nykyjärjestelmän joustavaa käyttöä, vaikka se antaakin mahdollisuuksia kyvykkäiden palkitsemiseen."
On toki muitakin tekijöitä, joiden johdosta Suomen perustuslain
(731/1999) 125 §:ssä mainitut hyvän hallinnon mahdollistajat
jäävät toteutumatta [--6--].
------
[--1--]
Asiasta kerrotaan tarkemmin toisella sivulla.
[--2--]
SITA:aan ja sen valvontajaostoon rekrytoiduista henkilöistä useat päätyivät merkittäviin tehtäviin valtionhallinnossa
(kaksi viraston ylimmäksi virkamieheksi), tilintarkastusyhteisöissä (kaksi partneriksi kansainvälisiin tilintarkastusyhteisöihin),
EU:ssa (kaksi EU:n komission virkamieheksi) tai työmarkkinoilla arvostettuihin asiantuntijatehtäviin (useita eri organisaatioihin).
[--3--]
EU:n komissio vaati pelkästään Suomen EMOTR-T-maksajayksikön
sisäiseen tarkastuspalveluun 4-5 tarkastajaa 12.2.1996 tilanteessa,
jossa yksikössä oli yksikön päällikön lisäksi kolme sisäistä tarkastajaa ja puolet toimistosihteerin työpanoksesta.
[--4--]
EU:n komission DG XX (Varainhoidon valvonta) valmisteli tarkastusmanuaalin (Management and control systems audit manual)
yhdenmukaistamaan EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmien.
Manuaalin (luonnos 14.05.98) mukaisessa metodissa oli paljon samaa kuin SITA:n systeemitarkastusmetodissa.
[--4--]
Asiasta kerrotaan tarkemmin toisella sivulla.
[--5--]
Yksikössä toimi tuolloin sen historia ensimmäinen
CIA-tutkinnon
(Certified Internal Auditor) suorittanut tarkastaja, Risto Niinikoski.
Hän siirtyi kuitenkin pian
Euroopan komission sisäiseen tarkastukseen
(Brysseliin).
[--6--]
Vähäisin tekijöistä, jotka vaikuttavat kielteisesti hyvään hallintoon
ei ole henkilöstöhallinnollinen korruptio.
MMM:ssä en sitä havainnut, vaikka ilmiö tulee tässä yhteydessä mainituksi.
|
