Vaikuttavuus
Keskittyminen sisäiseen tarkastukseen
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sisäisen tarkastuksen (SITA)
ohjeiden mukaan vaikuttavuus
on oikeiden asioiden tekemistä:
epävarmuuden poistamista johdon valvontavastuulla olevista asioista [--1--].
Ottaen huomioon sisäistä tarkastusta koskevat standardit
ja Euroopan Unionin (EU) lainsäädännön,
SITA:lle ei voinut kuulua viranomaisvalvonta tukijärjestelmien toimeenpanossa [--2--], [--3--].
Lisäarvon tuottaminen
SITA pyrki
erikoistumaan MMM:öön,
suuntaamaan toimintaansa riskien vakavuuden mukaan ja
pyrkimällä kehittymään jatkuvasti (ks. mm. sivut 1 ja 2
sekä asiakirjat 1 ja 2).
Ammatillisesti hyvätasoinen toiminta muutti MMM:n johdon asennetta sisäiseen tarkastukseen myönteisemmäksi
(ks. tilanne vuonna 1994 ja tilanne vuonna 1998:
toimintasuunnitelma 31.3.1998 ja sen hyväksyminen 03.04.97).
SITA teki ja kehitti ohjesääntönsä mukaista tarkastusta
(ks. mm. sivut 1 ja 2) sekä
edisti sisäistä valvontaa [--4--]
ja konsultoi mm. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T)
hallinnon järjestämisessä.
EMOTR-T-maksajayksikköratkaisu, jonka aikaan saamisessa SITA avusti, mahdollisti maataloustukien maksatuksen Suomelle
kohtuullisen nopeasti [--5--].
SITA:n tarkastukset turvasivat Suomen valtion merkittäviltä
taloudellisilta menetyksiltä.
Euroopan komission tarkastajat arvostivat SITA:aa (ks. mm. matkaraportti 21.11.1997
ja toisen sivun alaviite [--3--]).
Omat kommentit
SITA toimi vaikuttavasti ja pyrki kehittymään toimintansa vaikuttavuudessa.
Siitä ei palkittu, mikä ei ole poikkeuksellista valtionhallinnossa.
Jatkuvaa kehittymistä tukivat SITA:n tukitoiminnan tavoitteet ja kehittämishankkeet
(esimerkki), mutta niiden toteutus kaatui joustamattomaan palkkausjärjestelmään
(ks. toinen sivu: "Omat kommentit").
------
[--1--]
SITA:n vaikuttavuus oli sisäisen tarkastuksen toiminta-ajatuksen toteuttamista.
Ohjesääntöjen 1.1.1995 ja 31.12.1995 mukaan
SITA:n toiminta-ajatus oli valvoa ministeriön johdon apuna
ministeriön tiliorganisaatioon kuuluvien yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ja laillisuutta
sekä toimintaa kuvaavien tietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä.
Lisäksi oli otettava huomioon EU-lainsäädännön vaatimukset, ks. esimerkiksi
(komission asetuksen
liitteen kohta 3.i.).
[--2--]
Ainakin sisäministeriön, työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön
sisäisen tarkastuksen yksiköt tekivät viranomaisvalvontaa.
Valtioneuvoston päätöksen (490/1965/2001)
mukaan viranomaisvalvonta on ollut osa tukijärjestelmän toimeenpanoa.
Sen avulla tukea myöntäneen viranomaisen tuli varmistaa,
oliko tuen saannin ehtoja noudatettu rahoitetuissa hankkeissa.
Kun sisäiset tarkastajat tekivät viranomaisten puolesta näille kuuluvaa valvontaa,
viranomaisvalvonta [järjestelmänä] jäi jatkuvan riippumattoman ja objektiivisen sisäisen tarkastuksen ulkopuolelle.
[--3--]
Viranomaisvalvonnan asianmukaisuutta varmistamaan perustettiin MMM:öön valvontayksikkö
Perustamispäätökseen vaikutti osaltaan EU:n säädökset ja
EU:lta saatavissa ollut rahoitus (ks. toisen sivun alaviite [--13--]).
[--4--]
Sisäisen valvonnan kehittämiseen kuului mm. selkeyttää keskeiset
käsitteet (työsuunnitelma 17.1.1995 ja suomennos 7.6.1995) ja
valvontavastuut (kehittämissuunnitelma 18.4.1995)
sekä toteuttaa näihin liittyviä toimenpiteitä (esimerkit 1 ja 2).
[--5--]
SITA tuotti lisäarvoa laajemminkin, mm. valtiovarainministeriölle (VM).
VM laati mm. ns. maaraportin, jossa kuvattiin
EU-varojen hallinto- ja valvontajärjestelmää Suomessa
(osaselvitykset 1 ja
2).
Jonkinlaiseksi palkkioksi sain kutsun Ravintola Palaceen (Eteläranta 10) tilaisuuteen [4.4.1995],
jossa VM:n alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarjosi päivällisen
UCLAF:n (nykyisin OLAF) pääjohtaja Per Brix Knudsen'lle.
| 
