Tekesin ylin johto
Teknologian kehittämiskeskus Tekesin (Tekes) sisäisen tarkastuksen (SITA) asiakas oli Tekesin pääjohtaja [--1--].
Hän hankki SITA:n avulla tarkastuspalvelua saadakseen varmuutta siitä, onko Tekesin ja sen vastuulla olevan toiminnan
sisäinen valvonta on asianmukaista ja riittävää [--2--].
Pääjohtajan tuli antaa asiasta arviointi- ja vahvistuslausuma.
Kuvion 1 mukaan sisäisestä valvonnasta huolehtimisessa Tekesin pääjohtajaa tukivat SITA ja
valvonnan ja riskienhallinnan prosessitiimi (tarkastusvaliokunta).
Pääjohtaja hyväksyi molemmille talousarvion ja päätti SITA:n henkilöstöstä ja tarkastusvaliokunnan kokoonpanosta.
Molemmat raportoivat pääjohtajalle.
SITA:n muut relevantit sidosryhmät
Tekesin riskienhallinta oli SITA:sta erillinen toiminto,
joka tuki Tekesin ydin- ja tukitoimintojen riskienhallintaa [--3--].
SITA:n tietojen vaihto Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kanssa jäi melko vähäiseksi.
Tarkastusvaliokunnan perustaminen edisti kuitenkin tilintarkastukseen liittyvää yhteydenpitoa [--4--].
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan toiminnan anti Tekesille oli olematon [--5--].
| 
Kuvio 1: (30.3.2004). Tekesin sisäisen valvonnan ja riskienhallintavastuiden tavoitetila.
Vastuusuhteet kuvataan kuviossa, johon on linkki tässä.
|
|
Asiakasnäkökulman ulottuvuudet
Tasapainoisen tuloskortin (BSC) keskeisin kysymys asiakasnäkökulmassa on
"Millaisena asiakkaat näkevät meidät?"
SITA:n paransi suoriutumistaan näkökulman kaikissa ulottuvuuksissa:
läpimenoajassa, laadussa,
suoritus-palveluyhdistelmässä ja kustannuksissa [--6--].
Omat kommentit
SITA kehittyi hyvin asiakastyytyväisyyden suhteen ja SITA:n asiakas, pääjohtaja,
ilmaisi tyytyväisyytensä tuloksiin [--7--].
SITA:aa arvostettiin myös Tekesin ulkopuolella [--8--].
------
[--1--]
Valtion virastot ja laitokset ovat päällikkövirastoja.
Niissä ei ole hallitusta sen sisältöisin tunnusmerkein kuin esimerkiksi osakeyhtiössä.
Tekesissä on ollut hallitus, mutta se oli neuvoa antava toimielin ilman päätösvaltaa.
[--2--]
Pääjohtajan vastuut on paremmin selitetty toisella sivulla
ja konkreettisemmin asiakirjassa "Tekes 1.8.2003".
[--3--]
Järjestely on COSO:n linjausten mukainen.
COSO
eli Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission on julkaissut
erilliset viitekehykset sisäiselle valvonnalle (Internal Control - Integrated Framework (COSO IC), 1994,
uudistettu 2013)
ja riskienhallinnalle (Enterprise Risk Management (COSO ERM) 2004,
uudistettu 2017).
Valtion talousarvioasetuksen 65 §:n mukaan riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa.
Pykälän valmisteli valtiovarainministeriössä Tuomas Pöysti, joka toimi sittemmin Valtiovarain controllerina (VVC) ja VTV:n pääjohtajana.
Pöysti valmisteli myös talousarviolain 24 e § - 24 h §:t, jotka koskivat Valtiovarain controller -toimintoa
ja alaviitteessä [--6--] mainittua neuvottelukuntaa säännökset.
[--4--]
VTV:n tilintarkastaja esitteli tarkastusvaliokunnalle vuosittain tehdyn tilintarkastuksen tulokset.
VTV:n toiminnantarkastus teki myös tarkastuksia Tekesissä.
[--5--]
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnasta on säädetty talousarvioasetuksen 71 §:ssä.
Neuvottelukunta on toiminut valtiovarainministeriön yhteydessä puheenjohtajanaan Valtiovarain controllerin virkaa hoitanut virkamies.
[--6--]
Asiaa käsitellään Robert S. Kaplanin and David P. Nortonin
artikkelissa "The Balanced Scorecard - Measures that Drive Performance".
[--7--]
Koska Tekes on valtion virasto, siihen sovellettiin
valtion palkkausjärjestelmää.
Tekesin palkkausjärjestelmässä henkilökohtaisen suoriutumisen osuuden kertakorotuksen suuruus oli rajoitettu.
Järjestelmän puitteissa sain mitä saatavissa oli.
[--8--] (kesken)
|
